Influeansavaksiidna fástadoaktára luhtte

Dábálaččat addojuvvo influeansavaksiidna dearvvasvuođastašuvnnas. Dán jagi lea baicca ráđđehus mearridan ahte buohccit risikojoavkkuin galget máksit 50 ruvnno iežasoassin das, muhto ortnet ruhtaduvvo dušše fástadoaktára čađa.

Buohkaide lea vejolaš oaččut vaksiinna sihke dearvvasvuođastašuvnnas ja doaktárkantuvrras, muhto leat iešguđetge hattit iešguđetge ruhtadeami geažil.

Doaktárkantuvra vaksinere dan geažil álgoálggus dušše buhcciid risikojoavkkuin.  ​

Sii geat eat leat risikojoavkkuin fertejit váldit oktavuođa dearvvasvuođastašuvnnain, geahča liŋkka: Dearvvasvuođastašuvnna artihkal

Ustitlaš dearvvuođaiguin

Gáivuona suohkana váldodoaktáris

Anita Monsen Pedersen
 

Risikojoavkkut: 50 r. (friddjakoarta ii govčča dán iežasoasi)

Ii risikojoavkkus: 200 r.

Vaksiinna haddi buohkaide dearvvasvuođastašuvnnas: 100 r.

- Áhpeheamit 12. áhpehisvuođavahkko maŋŋel (2. ja 3. trimester). Áhpeheamit 1. trimesteris geain leat eará liigerisikot galget maid fállojuvvot vaksiidna.   

-- Fuolahanviesuid ja dearvvasvuođasiiddaid orrut  

- Buohkat geat leat deavdán 65 jagi.

- Mánát ja rávesolbmot geain lea:

 - Diabetes 1 dahje 2 sohkardávda

- Bissovaš geahpesdávda, váibmo ja varrasuotnavihki, vuoivvasdávda dahje monendávda

  - Bissovaš neurologalaš dávda dahje vihki.

- Vuoliduvvon dávddaid vuostálastinnávccat buozalmasvuođa geažil dadje dikšu (omd. borasdávda, HIV, lađasvihki ja eará buozalmasvuođat).

 - Buidodat (KMI badjel 40)

- Eará duođalaš ja/dahje bistevaš dávddat mas influeansa dahká duođalaš dearvvasvuođariska, maŋŋel oktagaslaš doavttirárvvoštallama.    

Dasa lassin ávžžuhuvvo influeansavaksiidna:

• Dearvvasvuođabargiide geain lea buhcciide oktavuohta
• Sidjiide geat orrot ovttas immunosupressiivvalaš buhcciiguin  
• Spiinneboanddaide ja earáide geain dávjá lea oktavuohta ealli spiinniiguin.