Nu go lehpet beassán diehtit, de fertiimet vuohon giddet visot astoáigge- ja doaibmafálaldagaid rávisolbmuid váras go njoammun fas leavai Romsii. Njoammun leavvá fáhkkestaga ja jođánit, ja dan dihte lei riekta giddet fálaldagaid. Dál lea Brihttalaš muterejuvvon virus duođaštuvvon ja olbmot njoammuduvvojit álkibut dása go “dábálaš” koronavirusii. Go dilli lea ná, de ferte gáržžidit njoammunvejolašvuođaid.
Go ii leat duođaštuvvon ođđa njoammun man eai leat nákcen guorrat, de dieđihit Romssas ahte sis lea juogalágan kontrolla virusis. Dát lea buorre.
Váikko Gáivuona orruin lei juogalágan “bosihanlatnja” virusdilálašvuođas ovdal go visot giddejuvvui fas, de pandemiija ii leat nohkan. Sávvamis leat vásihan “bosihanlanja” positiivvalaččat vaikko dál fas fertejit čuovvut sisriikkalaš doaibmabijuid.
Vai garvit njoammuma leavvamis olbmuid gaskka, de ii galggaše lágidit astoáigge- ja doaibmafálaldagaid rávisolbmuid váras. Nu mot boahtá ovdan sisriikkalaš doaibmabijuin.
Jus áŋkke vállje lágidit doaluid, de sáhttet dušše logi olbmot searvat. Dalle lea leágideaddjis earenomáš čađahanovddasvástádus gozihit ahte visot lea láhkanjuolggadusaid mielde. Doaibmafálaldagaid mánáid váras lea ain vejolaš lágidit nu guhká go rávvagat čuvvojuvvot.
Lea ain hui dehálaš čuovvut gustojeaddji njoammunsuodjalusa njuolggadusaid:
- Doala gaskka earáide
- Oru ruovttus jus leat buohcci
- Basa gieđaid dávjá
- Ráddje sosiála oktavuođaid
Ovdal ovddit vahkkoloahpa rávvii Gáivuona suohkan almmolaččat ahte ii galggaše fitnat Romssas, go doppe lei nu eahpesihkkaris njoammundilálašvuohta. Suohkan ain doalaha rávvagiid garvit Romssa mátkkiid dássážii go lea kontrolla dilálašvuođas. Jus ii leat áibbas dárbbašlaš, de galggašii maŋidit mátkki dohko. Dát gusto maiddai buot mátkkiide suohkanráji badjel ja lea sisriikkalaš ráva.
Dás gávnnat ráđđehusa gustojeaddji sisriikkalaš doaibmabijuid, dieđut ođasmahttojuvvojit juohká háve go njoammundilálašvuohta rievdá.
Doaktárkantuvrras lea buorre kapasiteahtta váldit iskosiid. Jus leat fitnan báikkiin gos njoammun lea duođaštuvvon, ja/dahje leat vuoiŋŋahatbohcci dávdamearkkat nugo čottabávččas, feber ja gosahat, de ávžžuhit váldit oktavuođa minguin telefovdnanummaris 415 76 543 (kantuvrra rabasáiggi siskkobealde). Mađi eanet olbmot váldet iskosa, vaikko leat negatiiva iskosat, dađi eanet sáhttá čuovvut mielde njoammundilálašvuođas, ja oažžut juogalágan gova geavvá go servodagas "čihkkojuvvon njoammun".
Dieđut boahkuid birra. Maŋimus vahkuid leat dušše ožžon nuppi dosa boahkuid mii mearkkaša ahte manná oalle njozet boahkuheamis.
Mii eat vel dieđe goas boahkut bohtet sidjiide badjel 65 jagi dahje nuoraide earenomáš risikojoavkkuin, nappo olbmot risikojoavkkuin 1-4. Sii galget oažžut Pfizer dahje Moderna nammasaš boahkuid.
Logát vahkus ožžot 100 dosa Astra Zeneca nammasaš boahku, dát ii leat dađi bahábut dohkkehuvvon sidjiide badjel 65 jagi dahje nuoraide earenomáš risikojoavkkuin.
Astra Zeneca nammasaš boahkku lea várrejuvvon dearvvašvuođabargiide. Earát boahkuhuvvot álbmotdearvvašvuođa risikojoavkkuid 5-9 ávžžuhusaid mielde. Mii organiseret boahkuheami suohkana orruide go diehtit man galle dosa leat várrejuvvon dearvvasvuođabargiide. Dát almmuhuvvo go diehtit eambbo dan birra.
Vaikko maiddai odne beasaimet diehtit ahte ráđđehus pláne sáddet boahkuid dohko gos orro leamen eanemus dárbu, de leat maid ožžon dieđuid ahte sisriikkalaš dosat lassánit sakka moatti mánu geahčen.
Mađi eanet olbmo háliidit boahkuhuvvot, maiddai nuorat geat háliidit fas mátkkoštit dohkot deike, dađi eanet sáhttá ráddjet njoammuma. Dalle sáhttá sávvamis eallit nu go ovdal fas.
Mii leat buohkat leamaš máilmmi čeahpit olles jagi. Mun jáhkán ahte jus vel nákcet moadde mánu vel, de sáhttet geasi guvlui eallit nu mot dábálaččat.
Ustitlaš dearvvuođaiguin
Anita Monsen Pedersen
Gáivuona suohkana váldodoavttir
