Koaralávluid mátki Pelloi

Govas Liv neaktá gusa lávlui maid Gáivuona Lávlunjoavku lávllui.

Gáivuona Lávlunjoavku ja Gáivuonkoara ledje bovdejuvvon lávlut Báikegottiidčájáhussii Pelloi borgemánu 13.-14. bv. Olles Lávlunjoavku (9 lahttu) lei mielde. Dasa lassin ledje Gáivuonkoaras 7 lahttu, oktiibuot 16 lávlu. Guovttis leaba mielde goappáge joavkkus.

Dál lei goalmmát geardi go Báikegottiidčájáhus lágiduvvui. Vuosttaš geardi lei 1999 go Pello suohkanis lei 100 jagi ávvudeapmi. Dalle dat lihkostuvai nu bures ahte lea dan maŋŋil lágiduvvon juo guovtte gearddi golmma jagi gaskkain.

Mii mátkkošteimmet dohko bussiin, ja mielde ledje lávluid lassin maid njealje máná ja mun. Dohko lea badjel 40 miilla muhto mátki ovdána jođánit daid buriid Suoma bálgáid mielde. Mii ijasteimmet Orajärvi skuvllas s. 2 miilla Pello olggobealde. Skuvla heaittihuvvui juo 1995, ja suohkan vuvddii dan jagis 2002 Orajärvi gilisearvái 100 euroin. Dál gilisearvi doalla skuvlla dunemiin idjadanbáikin.

Sii válde min bures vuostái - nieiddažat bovdejuvvojedje vuojadit muhtin priváhta jávrrážii das skuvla lahkosis, gos lei maid olgosávdni. Seamma eahkedis vulggii eanáš oassi rávisolbmuin oaidnit eakti suopmelaš dánsadoaluid.

Meassu rahppojuvvui lávvordaga. Doppe ledje ee. ealločájáhusat ja -gilvvut, sávzzaid beaskideapmi ja soneterapiia heasttaide. Erenoamážit olbmuid geasuhii oaidnit mo galgá gieđahallat váttis heasttaid. Ja dieđusge ledje dievva vuovdinbeavddit - erenoamaš ollu ledje duodje- ja bivdogálvvut ja biktasat. Ivgobađa Duodjesearvvis lei maid iežaš vuovdinbeavdi - ja olbmot ostege ollu leavssuid sis. Lávlunjoavku ja koara dolle diibmobeale konseartta - oasi ovttas ja oasi fas Lávlunjoavku okto. Sii ledje ovttas hárjehallan moadde lávllu erenoamážit dán várás - ovtta suopmelaš álbmotšuoŋa ja Durtnosleagi lávllu ruoŧagillii. Muđui sii lávlo ee. "Min sang til Kåfjord" ja "Sámi eatnan duoddariid". Lávvordateahkeda mii vuoiŋŋasteimmet skuvllas - doppe lei sávdni gealláris.

Sotnabeaivi álggahuvvui ipmilbálvalusain meassuhállas - Oulu bisma Samuel Salmi sárdnidii. Dan maŋŋá lei gáktečájáhus masa oassálaste maid njeallje gáivuotnalačča. Dasto leige vuorus váldolágideapmi, gos ee. dollojuvvojedje ávvusártnit. Suoma suohkanministeriija Hannes Manninen galggai leahtit doppe, muhto lei buohccán iige beassan boahtit. Beakkán lávlu Tarja Ylitalo geasuhii ollu gehččiid. Koara ja Lávlunjoavku lávlo guokte lávllu.

Maŋŋeleappos sis lei vel okta konsearta, mii bisttii s. 45 min. Dán konseartta sii álggahedje sálmmaiguin - okta suomagielat ja golbma sámegielat sálmma Gáivuona guovlluin. Maiddái dán konsearttas lei Lávlunjoavkkus sierra prográmma mas sii lávlo okto.

Koara ja Lávlunjoavku ožžo ollu fuomašumi ja sii bovdejuvvojedje lávlut boahtte jagis sihke Ruoŧas ja Suomas. Nu ahte vuordimis leat várra eanetge bussemátkkit...

Geahča govvaráiddu bajimusas dán siiddus. Teaksta ja govat: Lene Antonsen