Gáivuona suohkan gokčá meningokokkboahku nuoraide gaskal 16-19 jagi. Bohkkui dárbbaša resepta ja dán oažžu fastadoaktáris. Boahku ferte dearvvašvuođabargi bidjat.
Meninggokokka lea bakteria, mii sáhttá gávdnot oassin dábálašfloras earenomážit nuorain. Muhtomin sáhttá dainna buohccát ja sáhttá njoammut earáide lagasoktavuođain. Buozalmasvuohta sáhttá viidut vuoiŋŋašskođiide, mii lea hui várálaš. Manná hui jođánit ja sullii 10 % sis, geat buohccájit jápmet.
Go bakteria dávjjibut lea čoddagis nuorain go earáin ja go nuorat dávjá ovttastallet lahkalaga earáiguin máŋggaid beivviid juhkamiin, alkoholain ja juhket seamma bohttalis, borgguhit seamma sigareahta ja ođđet unnán, viidu vejolašvuohta njoammudahttit earáid.
Fuomásuhttit dávjá dán boahku, earenoamážit nuoraide, ovdal russeáiggi.
Dát boahkku várjala sullii vihtta jagi, ja mii rávvet nuoraid bidjat boahku ovdal álget joatkkaskuvlii ja vejolaš russeáiggi.
Nu go namuhuvvui álggus čállosis, de váldde oktavuođa fastadoaktáriin/ doavttirkontuvrrain Gáivuonas, oažžut resepta, jus hálliidat bijahit boahku.
Jus it ággo boahku dál, sáhtát vaikko goas, ovdal deavddát 20 jagi, váldit oktavuođa, go mii gokčat goluid dasa.
Dearvvuođaiguin
Anita Monsen Pedersen
Gáivuona suohkana váldodoavttir
