Suohkanin lea mis ovddasvástádus sihkkarastit ahte plánat:
- Čuovvot plánen - ja hukselága
- Váikkuhit guoddevaš ovdáneapmái
Plánavuogádat lea okta dain mávssoleamos stivrenreaidduin suohkanin. Min plánat čájehit makkár mihtut mis leat ja movt áigut olahit mihttuid, ja dat gustojit politihkkariidda, suohkana bargiide, dutnje gii doaimmahat ealáhusa ja leat orru suohkanis.
Mo sáhtát váikkuhit?
Plánat muitalit makkár servvodaga mii háliidit dál ja boahtte áiggis. Suohkana boahtte áigi lea maid du boahtte áigi, danne lea mávssolaš midjiide diehtit maid don oaivvildat.
Juohke háve go mii bargat ođđa plánain, de mii bovdet du buktit cealkámuša ja muitalit mii lea mávssolaš dutnje. Plánabargguid oktavuođas sáhtát buktit cealkámušaid guovtte geardde: Dalle go plánenbargu álggahuvvo (álggahan várrehus) ja go evttohus lea ráhkaduvvon (almmolaš geahččamii). Goappašiid vuoruin ožžot ránnját, eananeaiggát ja relevántta almmolaš orgánat várrehusa plánabarggu birra. Mii bidjat várrehusa min ruovttusiiddu vuosttáš siidui.
Deaddil Plánauskkádat vai oainnát leat go várrehusat álggahit, dahje leat go evttohusat gulaskuddamii (almmolaš geahččamii).
Gáivuona regulerenplánet
Regulerenplánet
Regulerenplána lea eanet bienalaš go suohkanplána suohkanaoasseplána. Regulerenplána lea bienalaš kárta geavaheapmi, suodjaleami ja hábmemii fysalaš guovlluid. Gávdnojit guovttelágán regulerenplánat, guovlluregulerenplána ja bienalašregulerenplána. Sihke priváhta ja almmolaš aktevrrat sáhttet ovdánahttit regulerenplánaid, muhto buot regulerenplánaid ferte suohkanstivra loahpalaččat dohkkehit. Plánat sáhttet gustot stuorat ja unnit guovlluide, ja galget alo čuovvut bajit plánaid mihttuid mat gustojit guvlui – suohkanplánii, dahje vejolaš suohkanoasseplánii dahje guovlluplánii.
Regulerenplána oasit leat bienalaš areálaplánakártá, regulerenmearrádusat ja plánačilgehus. Regulerenplána mearrida movt guovlu galgá geavahuvvot boahtte áiggis. Regulerenmearrádusat geavahuvvojit mearridit áššiid mat eai boađe ovdán plánakárttás. Plánačilgehus sáhttá čilget plána ulbmila, plána positiiva ja negatiiva váikkuhusaid birrasii ja servvodahkii ja guđet molssaeavttut leat árvvoštallon.
Goas galgá ovdánahttut regulerenplána?
1. Dat galgá alo gávdnot regulerenplána ovdal go addo lohppii stuorat huksen- ja huksehusbargguide.
2. Go suohkan areálaoasis suohkanplánas (ja suohkanaoasseplánas) lea mearridan ahte galgá ovdánahttut regulerenplána ovdal huksendoaimmaid.
3. Go suohkan plánastrategiijas lea mearridan ahte galgá ovdánahttut regulerenplána
4. Go suohkanis mielas lea dárbu.
kommunekart.com kártadoaimmahagas oaččut buori várdosa plánain mat gávdnojit Gáivuona areálain.
Das gávnnat várdosa meannuduvvon regulerenplánain. Deaddil liŋka vai oainnat bienaid:
Gáivuona suohkanplána
Dat lea guovtti oasis ja sisttisdoallá servvodatoasi ja areálaoasi. Servvodatoassi lea suohkan boahtteáiggi birra ja galgá maid mearridit guhkesáiggi hástalusaid, ulbmiliid ja strategiijaid. Areálaoassi leat kárttat, ja vuoseha gos mii galggat doaimmahit maid suohkanis. Gos mii galgat orrut? Gos doaimmahit ealáhusaid? Gos mis galgá lihkakeahtes luondu? Ja nu ain. Suohkanaoasseplána lea bajit plána ovtta areála dahje ovtta fáddái. Suohkanoasseplána lea juridihkalaččat čádni ja dan sáhttet dušše almmolaš ásahusat ovdánahttit.
Deaddil dasa vai beasat oaidnit Gáivuona suohkana servvodatoasi 2015-2027. Dat lea meannuduvvon suohkanstivrras čakčamánu 4.b 2015 áššis 46/15.
Deaddil dasa vai beasat oaidnit areálaoasi čilgehusa
Deaddil dasa vai beasat oaidnit areálaoasi mearrádusa
Deaddil dasa vai beasat oaidnit areálaoasi ROS-analysa
Deaddil dsasa vai beasat oaidnit plánakártta
Gáivuona suohkana plánastrategiija
Plánastrategiija muitala makkár plánat mis fertejit leat sajis dahje ođastuvvot vai olahit sávahahtti ovdáneami suohkanis dan boahtte njeallje jagi. Suohkan plánastrategiija ii leat plánašládja, muhto digaštallan ovdáneapmi ja hástalusaid birra ja galgá doaibmat suohkanii bagadussan. Digaštallamat galget čájehit makkár plánadárbbut suohkanis leat, ja maid láhčit sávahahtti ovdáneapmái. Das galgá guovddážis ahte plánemat leat dárbbuid ektui ja eai galgga viidábut go dárbu. Plánastrategiija lea politihkalaš strategiijadokumeantta mii ofelastá suohkana plánemiid. Plánastrategiija ii ofelasttii njuolgut suohkan orruid ja maid leat vuosteháhkoriekti plánastrategiijas.
Ivguvuona 2015ii gaskasuohkanlaš riddoavádatplána
Omasvuona, Gáivuona ja Ivgu suohkanat leat ovdánahttán oktasaš riddoavádatplána Ivguvutnii.
Dovddastus ahte vuotnavuogádat lea resurssa maid álbmot galgá ovttas hálddašit, go lea ipmárdus ahte sisabahkkemin sáhttet leat maid váikkuhusat ránnjásuohkaniidda. Dat gusto earenoamážit ođđa akvakulturguovlluid lokaliseremii. Ivgu ja Gáivuona suohkan leat ovdánahttán riddoavádatplánaid iežaset guovlluide. Plánat leat dađibahábut boarásnuvvon ja lea dárbu ođastit plánaid.
Riddoavádatplána áigu sihkkarastit diehttevašvuođa ja láhčit saji ovdánahttimii regiovnna kultuvrra ja historjjá vuođul. Plána areálaoassi galgá nu guhkas go vejolaš doahttalit areála geavaheami, doahttalansonaid guoski njuolggadusaiguin ja mearrádusaiguin.
Notáhta - Álbmot- ja ealáhusovdáneapmi Gáivuonas 2019 - viežžan láhkai
Gáivuona suohkana višuvdna:
“Gáivuona suohkan galgá leat eallinfámolaš ja ealli servodat gait ássiide. Galgá láhččot dilli máŋggabealát ja geasuhahtti ealáhusaide, ja galgá maid addit ássiide dorvvolašvuođa buori eallimii mii váldá vuođu min iežamet kultuvrras ja árbevieruin.”
Višuvnna ektui lea dehálaš árvvoštallat ovdánahttindovdomearkkaid mat leat čadnon álbmotovdáneapmái, álbmotlohkui ja -čoahkkádussii, ealáhus- ja bargosadjeovdáneami ja bargosadjemeari. Máŋgga iežá suohkaniid báikkálaš servvodagaid ovdánahttinbarggut ge leat čadnon seammá fáttáide.
Dán áigge go Norggas lea historjjálaš stuorrá álbmotlohkolassáneapmi, vásiha Gáivuona suohkan álbmotlogu njeaidima. Riegádahttimat leat unnit go jápmimat, ja eanebut fárrejit eret suohkanis go mat fárrejit suohkanii. Fárrendássádaga veahkkin leamaš dorvoohcciid orrunbáikkit, muhto dál go dát leat heaittihuvvon, de ihtet fas rukses logut. Lea dábálaš Norggas ahte fárrenminsttar dárkilit čuovvula bargosajiid logu.
Gáivuona suohkanis leat stuorra oassi ássiin boarrásat. Gaskamearalaš ahki lea allat iežá suohkaniid ektui, ja nu govt iežá sajiin ge, de leat fuolastuvvan geat galget váldit vára boarrásiid vearroruđaiguin ja fuolahusain. Oassi álbmogis mii ain bargá, unnu ain, ja šaddet eanet boarrásat. Ná lea govva miehtá boaittobeale Norgga. Gáivuona suohkanis lea oahppodássi viehka vuollegaš, muhto loktana dađistaga. Oahppodássi ja bálkádássi gullet oktii, ja gáivuotnalaččain lea vuollegis gaskamearálaš sisaboahtu. Vealgedássi lea dávjá čadnon bálkádássái, ja Gáivuonas lea ge vuollegis vealgedássi maid.
Kultureallin lea rikkis. Dan báidnet gievrras ásahusat ja guhkes árbevierut. Festiválaid ektui lea hui alla doaibmadássi, eamiálbmotfestivála Riddu Riđus leat njeallje virggi, lea vel guolástanfestivála vuotnagáttis ja jiekŋabivdofestivála duoddaris. Duodjeárbevierut leat nannosat, ja lea sierra doartafestivála. Dáppe leat vihtta valáštallansearvvi ja doaimmalaš olgoáibmoeallin mii lea ordnejuvvon ollu eaktodáhtolaš barggu ja Davvi-Romssa olgoáibmoráđi bokte.
Gáivuona ealáhusain eai leat ollu ođđa fitnodatvuođđudeamit vuođđoealáhusain nu govt eanadoalus dahje guolástusas, ja aktiivalaš dállodoalu lohku njeaidá. Liikká váilot bealddut soames guovllus, ja eambbosat siđaše stuoridit doalu. Guolástusat rivdet guollehivvodagain, ja dál leat 9-10 vancca mielde Finnmárkku dálvebivddus. Guollevuostáiváldimat Čieŋalluovttas ja Olmmáivákkis jođihuvvojit gáržžes margiinnaiguin ja almmolaš doarjagiin.
Lea leamaš buorre lassáneapmi huksen- ja ráhkadusealáhusas, buriin vehkiin stuorrá almmolaččat ruhtaduvvon huksenprošeavttain mas leat huksen tuneallaid, uđaseastadanhuksehusaid, bálgáid ja boarrásiidsiidda. Dávjá ođđa fitnodagat vuođđuduvvet, ja lea stuorra illun oaidnit ođđa gelbbolašvuođabargosajiid, maid. Gait dát statistihkat ja analiissat láidejit moadde gažaldahkii man berret vástidit jus galgat gávdnat bálgá ovddos guvlui:
- Mii gáibiduvvo vai olbmot válljejit ásaiduvvat Gáivutnii?
- Mii gáibiduvvo vai olbmot galget geasuhuvvot fitnat Gáivuonas, makkár fálaldagat galget leat sidjiide?
- Manne galget fitnodagat ásahit bargosajiid Gáivutnii, ja mo fidnet mii eanet gelbbolašvuođabargosajiid deike?
