Gáivuona suohkan rahpá dál vejolašvuođaid buohkaide badjel 65 jagi, ja nuoraid erenomáš risikojoavkkus vuollel 65 jagi boahkuhuvvot covid-19 vuostá. Geahča dás vuolleleappos geaidda dát gusto.  

Suohkan ii bija visot dosaid digitála dieđiheapmái ja dáinna lágiin sihkkarastá ahte leat dosat sidjiide erenomáš risikojávkkus, ja maiddai sidjiide geat dárbbašit veahki manuála dieđiheapmái. Jus leat erenomáš risikojoavkkus ja it gávnna rabas dosaid digitálalaččat, de sáhtát váldit oktavuođa vai dieđihuvvot manuálalaččat. Suohkan sáhttá maid bidjat du vuoruhuvvon vuordinlistui.

Dál čađahuvvo boahkuheapmi Gáivuona dearvvasvuođasiiddas- Dearvvasvuođastašuvnnas

Plánejuvvon boahkuhanbeaivvit:

Gaskavahku njukčamánu 31.b.2021 - (ahki badjel 75 jagi) FUOM! Dievva. 

Vahku 14 leat oktiibuot 66 dosa olámuttos. 

Gaskavahku cuoŋománo 7.b. 2021 -rabas digitála- ja telefovnnalaš dieđiheami bokte. 

Bearjadaga cuoŋománu 9.b 2021- rabas digitála- ja telefovnnalaš dieđiheami bokte. 

Elektrovnnalaš dieđiheapmi Bank-ID bokte (dušše dutnje badjel 65 jagi).

Liŋka dieđiheapmái: https://timebestilling.remin.no

Jus don leat vuollel 65 jagi ja bártidat juogu dieđihemiin, ii leat bank-ID iige sáhttu, de sáhtát riŋget telefovdnanummárii 904 02 086

Telefovnna rabasáiggit leat disdagaid, measta juohke gaskavahkuid ja bearjadagaid gaskkal diibmu 09.-14. Dieđiheapmi lea SMS bokte mas galgá leat namma+riegádandáhton (ja dáhton goas heive) boahkuheami telefovdnanummárii 904 02 086

Lea nuvttá boahkuhuvvot covid-19 vuostá.  

Sii geat leat ahkejoavkkus 18-65 jagi erenomáš riskojoavkkus:

Dál ii leat vejolaš dieđihit iežas elektrovnnalaččat go vuogádat ii nagot earuhit diagnosaid gaskka. Riŋge dahje sádde dieđu SMS bokte boahkuheami tefovdnanummárii. Doavttir ferte duođaštit ahte gulat dán risikojovkui ovdalgo oažžut diimmu boahkuheapmái.   

- Čađahan orgánatransplantašuvnna

-  Immunváili (Ii gusto jus oažžu immunváidudan dálkasiid mas sáhttá oažžut immunváilli).  

- Varrii gullevaš borasdávda maŋimus 5 jagi, omd. lymfovdna, leukemiija jna.

- Eará aktiivvalaš borasdávda, borasdávdda divššu vuolde dahje easka loahpahuvvon dikšu (erenomážit jus lea immunváidudan dikšu dego suonjardahttin dahje cellemirku). 

- Nevrologálašvihki dahje deahkkevihki mii buktá heajut gossan fámu ja heajut geahppádoaibma (omd. ALS, Downs syndrom).

- Kronalaš monimušvihki dahje fuomášahtti heajut monimušdoaibma.  

Ustitlaš dearvvuođaiguin

Anita Monsen Pedersen                                                                                                          
Gáivuona suohkana vádlodoavttir