Mun in beasa diŋgot diimmu boahkuheapmái

  1. Liŋka: https://timebestilling.remin.no/
  2. Vállje Gáivuona suohkana
  3. Vállje "koronaBOAHKUHEAMI"

Jus gulat jovkui geasa boahkuheapmi fállojuvvo, de sáhtát válljet rabas diimmuid. Oaččut SMS dieđu go diibmu lea diŋgojuvvon. Jus gulat jovkui geasa boahkuheapmi fállojuvvo, de oaččut dieđu dan birra go logget iežat sisa. Dalle sáhtát válljet bidjat iežat vuordinlistui. Maŋŋelgo leat deavdán iešdieđáhusa, de oaččut duođaštusa ahte leat vuordinlisttus. Dán birra it oačču SMS dieđu. Jus leat rabas diimmut, de sáhttá suohkan juogadit dutnje diimmu boahkuheapmái. Dát sáhttá ádjánit sihke vahkuid ja mánuid, ja das mearriduvvo makkár risikojovkui gulat ja man galle dosa suohkan oažžu. Boahtá SMS diehtu dutnje go leat ožžon diimmu.

Mun in gávnna rabas diimmuid

Dalle eai leat rabas diimmut.

Gáivuona suohkan beassá moadde vahku ovdal go dosat sáddejuvvojit diehtit man galle sáhttá vuordit, ja ii sáhte almmuhit rabas diimmuid ovdalgo dát leat čielggas. Lea vejolaš olbmuide logget sisa ja iskat leatgo rabas diimmut. Suohkan almmuha almmolaččat sullii beali dosain, nubbi bealli lea sidjiide vuordinlisttus. Dosat vuoruhuvvojit buohcasepmosiidda Álbmotdearvvašvuođainstituhta kriteriaid mielde.

Mun lean sádden SMS dieđu boahkuheami telefovdnii, muhto in oaččo vástádusa

Dalle it leat ahkejoavkku siskkobealde geat dál boahkuhuvvojit. Vuordde dasto du ahkejovkui rahppojuvvo ja váldde ođđasit oktavuođa.

Mun háliidan dušše iskat lea go diibmu boahkuheapmái

Jus leat diŋgon diimmu, de leat ožžon duođaštusa SMS bokte ja leat čálihuvvon boahkuheapmái. Dálle it dárbbaš riŋget ja iskat leatgo ožžon diimmu.

Goas lea mu vuorru?

Dál álgá Gáivuona suohkan sáddet dieđu SMS bokte sidjiide geat galget boahkuhuvvot, ja goas rahppojuvvojit vejolašvuođat ođđa ahkejovkui boahkuhuvvot ja geaidda dat gusto.

Go olu olbmot leat háliidan boahkuhuvvot, de rahpat vejolašvuođaid 5 ahkeceahkkái hávális.

Álbmotdearvvašvuođainstituhta risikojoavkku ja vuoroheami listu:

  1. Buhcciidsiidda orrut
  2. Ahki 85 jagi ja boarráseabbo
  3. Ahki 75- 84 jagi
  4. Ahki 65- 74 jagi ja maid seammás buohkat badjel 18 jagi geain leat buozalmasvuođat/ erenomáš riska buohccát:
    • Orgánatransplantašuvdna
    • Immunváili
    • Varrii gullevaš borasdávda maŋimus 5 jagi
    • Eará aktiivvalaš borasdávda, borasdávdda divššu vuolde dahje easka loahpahuvvon dikšu (erenomážit jus lea immunváidudan dikšu dego suonjardahttin dahje seallamirku)
    • Nevrologálašvihki dahje deahkkevihki mii buktá heajut gossan fámu ja heajut geahpesdoaibma (omd. ALS, Downs syndrom)
    • Kronalaš monimušvihki dahje fuomášahtti heajut monimušdoaibma

 

  1. Ahki 60-64 jagi ja vuollásaš kronalaš dávddat:
    • Kronalaš vuoivvasvihki
    • Immunahehttejeaddji dikšu autoimunavigiid dihte
    • Sohkardávda
    • Kronalaš geahpesvihki ja duođalaš ástmá mii lea dagahan ahte maŋimus jagiid lea ferten geavahit alladosa sisavuoigŋan stereoidaid, dahje stereoidatableahtaid
    • Buoidivuohta, čoahkkisvuođamihttu (BMI/KMI) badjel ≥ 35 kg/m2
    • Demeansa
    • Váibmu- ja  varrasuotnavihki (alla varradeaddu ii gula dása)
    • Vuoiŋŋaščaskkástat 

 

  1. Ahki 45- 54 jagi ja vuollásaš kronalaš dávddat:
    • Kronalaš vuoivvasvihki
    • Immunahehttejeaddji dikšu autoimunavigiid dihte
    • Sohkardávda
    • Kronalaš geahpesvihki ja duođalaš ástmá mii lea dagahan ahte maŋimus jagiid lea ferten geavahit alladosa sisavuoigŋan stereoidaid, dahje stereoidatableahtaid
    • Buoidivuohta, čoahkkisvuođamihttu (BMI/KMI) badjel ≥ 35 kg/m2
    • Demeansa
    • Váibmu- ja  varrasuotnavihki (alla varradeaddu ii gula dása)
    • Vuoiŋŋaščaskkástat 

 

  1. Ahki 55 – 64 jagi
  2. Ahki 45 – 54 jagi
  3. Buot earát 

Mun háliidan leat vuordinlisttus

Jus leat olggobealde joavkku geasa fállojuvvo boahkuheapmi, de oaččut dieđu dan birra go logget sisa Remin nammasaš neahttasiidui. Dálle sáhtát čálihit iežat vuordinlistui.

Lea dehálaš ahte čálát rivttes dieđuid neahttasiidui go oaččut duođaštusa das ahte leat vuordinlisttus. Jus leat rabas diimmut de sáhttá suohkan juohkit dutnje diimmu boahkuheapmái. Proseassa soaitá ádjánit sihke vahkuid ja mánuid go fertejit iskat makkár risikojovkui gulat, ja man jođánit šaddá du vuorru. Oaččut duođaštusa SMS bokte go lea du vuorru.

Mus lea alla riska buohccát covid-19 virusa geažil, muhto in leat vel ožžon diimmu

Gáivuona suohkanis leat 1202 orrut geain leat okta dahje máŋga riskafáktora buohccát duođalaččat covid-19 virusa geažil, dađi bahábut oažžu suohkan dušše moadde dosa vahkkosaččat.   

Dađi bahábut manná boahkuheapmi maid beare njozet dan dihte, nu go olles riikkas. Buohkat háliidit maid boahkuhuvvot nu jođánit go vejolaččat

Álbmotdearvvašvuođainstituhtta lea ráhkadan láidehusa geaid galgá vuoruhit makkár mas ahki lea stuorámus riskafáktora.

Erenomáš alla riska:

Agi lassin gusto maid buozalmasvuohta. Muhtin diagnosa čuhcet erenomáš garrasit boarrásiidda ja addá erenomáš riska buohccát covid-19 virusii.

  • Buhcciidsiidda orrut
  • Ahki 70 jagi ja boarráseabbo 
  • Dearvvášvuođadilálašvuođat nugo
    • Orgánatransplantašuvdna
    • Immunváili
    • Varrii gullevaš borasdávda maŋimus 5 jagi
    • Eará aktiivvalaš borasdávda, borasdávdda divššu vuolde dahje easka loahpahuvvon dikšu (erenomážit jus lea immunváidudan dikšu dego suonjardahttin dahje seallamirku)
    • Nevrologálašvihki dahje deahkkevihki mii buktá heajut gossan fámu ja heajut geahpesdoaibma (omd. ALS, Downs syndrom)
    • Kronalaš monimušvihki dahje fuomášahtti heajut monimušdoaibma

 

Dát joavku lea erenomážiid vuoruhuvvon ja gusto buohkaide badjel 18 jagi.

Gehpes ja mearálaš lassánan riska:

Vuhtto maid ahte olbmuin geain leat dát dávdamearkkat lea gehpes ja mearálaš lassánan riska buohccát:

  • Ahki badjel 65 jagi
  • Ahki 60-64 jagi ja vuollásaš kronalaš dávddat:
    • Kronalaš vuoivvasvihki
    • Immunahehttejeaddji dikšu autoimunavigiid dihte
    • Sohkardávda
    • Kronalaš geahpesvihki ja duođalaš ástmá mii lea dagahan ahte maŋimus jagiid lea ferten geavahit alladosa sisavuoigŋan stereoidaid, dahje stereoidatableahtaid
    • Buoidivuohta, čoahkkisvuođamihttu (BMI/KMI) badjel ≥ 35 kg/m2
    • Demeansa
    • Váibmu- ja  varrasuotnavihki (alla varradeaddu ii gula dása)
    • Vuoiŋŋaščaskkástat 

 

Dáid vuoruha suohkan ovdal ahkejoavkku 18-64 jagi geain eai leat vuollásaš kronalaš dávddat.

Máksá go boahkuheapmi maidege?

Aa, boahkuheapmi lea nuvttá buohkaide.

Mus ii leat biila ja iige leat sáhttu boahkuheapmái

Suohkanis lea dalle ovddasvástádus fállát sáhtu dutnje boahkuheapmái.  

Šihttojuvvo boahkuheami telefovnna bokte.

Mus lea healsu mii dagaha ahte in sáhte mátkkoštit biillain/droššain boahkuheapmái.

 Jus leat erenomáš mátkkoštanváttisvuođat de lea vejolaš oažžut sáhtu ambulánsa mielde, dát šihttojuvvo fástadoaktáriin.

Ammahal in boahkuhuvvo Astra Zeneca nammasaš boahkuin?

It, boahkuheapmi Astra Zeneca boahkuin lea bissohuvvon maiddai Gáivuonas, nu ahte it boahkuhuvvo dainna.