Hušša

Makkár du beaivválaš dilli lea, váikkuha dasa maid dagat. Ii leat buot eallimis maid sáhtát jávkadit dahje rievdadit, muhto sáhtát ieš smávvát divustit nu ahte hálddašat daid beliid iežá ládje.

Dán čállosis áiggun gieđahallat vihtta konkrehta vuogi mot buoridit árgabeaiveilu.

Hušša noađuha. Evolušuvnna bokte lea huššaresponsavuogádat čuožžilan, go olmmoš galgá leat gozuid nalde ja váruhit, máhttit gieđahallat várálaš diliid, mat čuožžilit go galgá vuosttildit várálašvuođa, dahje báhtarit das.

Govviduvvon sáhtát jurddahit mot álgoolmmoš Áfiriikka rásseguovlluin elii bálddalaga várálaš návddiiguin.

Go olmmoš lea diekkár várálaš dilis, ráhkkanišgoahtá gorut báhtarit dahje vuosttildit. Deahkit lihkkasit, nu loktana ravkkas ja varradeaddu sihkkarastit ahte deahkit ožžot doarvái oksygena ja energiija. Suolbmudeapmi ja immunsuodjalus eai vuhtiiváldo nu ahte varrajohtu dehkiide ja vuoiŋŋamaččaide vuoruhuvvo. Dál gal it sáhtte velledit nohkkat go adrenaliidna ii bivtte du nohkkat.

Min bealde máilmmis eat dábálaččat vásit ná heaggavárálaš diliid árgabeaivvis. Olbmos lea datte ge dušše okta vuohki gorudis mot dustet huššadili, ja jus de vásihit hušša, gohccá dat seammá vuohki.

Hušša sáhttá leat vaikko makkár. Sáhttá leat go galggat eksámenii, go lea liige ollu doaimmahit barggus dahje heajos bargobiras. Sáhttá leat nu ahte mii hástaleaddji árgabeaivvis, vuordit ahte buot eallimis galgá buorre. Mii sáhttit vuorjašuvvat iežamet dahje nuppiid dearvvašvuođain, ekonomiijain ja ahte eat leat oassin sosiála oktavuođain. Hušša sáhttá dovdat jus ii leat barggus ja go ii dieđe mot sosiála oktavuođat leat.

Hušša sáhttá buorre, juste dalle go fertet leat earenoamáš áicil.

Muhto hušša, mii ii jávkka, dagaha symptomaid, ja hušša rievdá buozalmasvuhtii.

Bistevaš hušša, man namuhit badjelis, sáhttá bidjat johtui seammá huššaproseassa.

Deahkit lihkkasit, šaddá heajut suolbmudeapmi ja lea illáveaje, dovddat čoavjebákčasa, buohccát álkibut ja oađát hejot. Jus hušša bistá guhkit áiggi, dovdo dehkiin, mat vehá vulšot ja šaddet váddásat atnit. Hušša gáibida olu energiija ja go bistá guhká dat váibada olbmo máŋgga dáfus.

Guhkesáigásaš hušša sáhttá dađi bahábut dagahit ahte olmmoš sáhttá oažžut iešguđetlágán buozalmasvuođaid nu vuoiŋŋamášinfárkta, vuoiŋŋaščaskkástaga, unohasti čoliid, buoiduma ja sohkardávdda, infekšuvnnaid, borasdávdda, oaivebákčasa ja migrene ja maiddái balu ja lossamiela.

Mii lea ávkkálaš vai ii hušša?

Go hušša, luoitá gorut huššahormonaid, mohto lihkus leat gorudis maiddái hormonat ja signálaávdnasat main lea nuppelágán effekta. Diet vuolidit ravkasa ja varradeattu, mii unnida bákčasiid ja balu, lokte áicama ja dagahit du ilolažžan ja duhtavažžan.

Mot dieid bidjat doibmii?

Árgabeavveilus leat vihtta vuogi, mat dagahit ahte positiiva ávdnasat gorudis lihkket, ja dainna njuolgut bissehit huššaresponsa. Dát vihtta vuogi, mat namuhuvvojit dás, gávdnat viiddis dutkangirjjálašvuođas ja leat universála.

Mearkkaša ahte doibmet buohkaide, beroškeahttá agi, sohkabeali, duogáža ja kultuvrra.

Dás oainnat oanehis video, mii guoskkaha dán vihtta vuogi. Liŋka iežá neahttasiidui. External link.

Vuosttaš vuohki: Leage áicil

Dutkan čájeha ahte jus leat áicilat, de dat buorida min immunasuodjalusa. Eanet áicilvuohta lasiha maiddái ilu. Lea njuolgut juo “ leat dál dás”. Ii mearkkaš ahte álo nie galggat eallit, muhto geahččal atnit daid dalle go čuožžilit. Visot maid áiccut addet, omd. go leat leat vuovddis, dahje gáfestalat olbmáin.

Oassálaste ollislaččat doaimmain ja vajálduhte buot iežá.

Mearkkaš maid jurddašat ja dovddat juste dál, maid gulat. Leage dihtoáŋgir.

Leat áicil ja “leat dál dás” sáhttá gáržžidit hušša ja eastadit lossamiela.

Nubbi vuohki: Leage aktiivvalaš

Fysalaš doaimmat buoridit buohkaid, vaikko makkár agis, eallinkvalitehta. Doaimmat dagahit ahte endorfiinnat luovvanit nu ahte čálgu lassána ja hušša unnu.

Diet ii mielddisbuvtte ahte juohkehaš ferte viehkat váriin dahje hárjehallat lášmmohallanlanjas. Manne it gilval viehkat gávccejahkásaččain dahje dánse guovttejahkásaččain? Makkár dovdu lea son dus maŋŋel? Das dalle mojohalat. Ane vuosttaš vuogi, de dovddat ahte “dál dás” lei ilolaš. Dán muittát ja mojohalat go beaivi nohká.

Jeavddalaš fysalaš doaimmat dagahit ahte stresset unnit, buoridat muittu ja oahppama, oađát buorebut ja psyhkalaš váivvit unnot. Fysalaš doaimmat dagahit ahte máhttin, virkuivuohta ja ahte nagodat eanet lassánit. Lihkat, daga juoidá masa juste don liikot.

Goalmmát vuohki: Joatkke oahppat

Oahppan rievdada jierpmi! Álo go oahpat juoidá ođđasa, čuožžilit ođđa oktiičatnamat. Ođđa fuomášumit sáhttet botket ovdalaš dábiid ja minstariid. Ođđa máhttu addá ođđa vejolašvuođaid.

Oahppan nanusmahttá iešluohttámuša, lokte sosiála ovttasdoaibmama nuppiiguin ja dagaha ahte olmmoš šaddá eanet aktiiva.

Ii mearkkaš ahte ferte váldit ođđa oahpu, muhto oahppat ođđa bagadusa, dahje dušše atnit Google, mas álgá “dihtet go ahte...”. ii leat makkár ge gáibádus man olu fertet oahppat vai doaibmá, muhto ahte oahppa juoidá.

Sáhtát omd. geahččalit juoidá ođđasa, álgit astoáiggedoaimmain dahje dahkat juoidá mas beroštat, bija mihtomeari dasa maid áiggut olahit dahje dieđut iežat kursii.

Njealját vuohki: Čana oktavuođaid

Olbmot leat dego čoraeallit. Buohkat mii dárbbašit “muhtuma” Jus leat akto, oza sosiála dáhpáhusaid, iežáid geain leat leat oktasaš astoáigedoaimmat ja beroštumit duinna. Hága alccat biebmoealli.

Doala oktavuođa olbmuiguin, geat leat du lahka, dearvvat ránnjáid, beroš lagasbirrasis dahje astoáigedoaimmain.

Sosiála oktavuođat leat buorit, muhto lagasvuohta lea buoret. Njuolggo fysalaš lagasvuohta nu go guoskkahit liiki, dagaha ahte positiiva hormonat lihkadišgohtet. Hormonat de go endorfiinnat bissehit hušša dainna vugiin ahte ravkkas ja vuoiŋŋahat bissu dábálažžan ja nanosmahttá immunasuodjalusa. Endorfiinnat dagahit ahte bákčasat, ballu ja unohasvuohta unnu. Endorfiinnat addet buori dovddu ja euforia.

Lea go earenoamáš sivva dasa don ja du beallelaš čohkkábeahtti guhkkálaga soffás?

Manne it guoskat beallelaččat go váccát su meaddel? Mii olbmot dárbbašit dan duođaštusa, man diekkár guoskan addá.

Viđat vuohki: Atte

Eallima árvu lea buoret, jus dovddat ahte das lea sisdoallu ja lea ávkin servodahkii. Go oassálastát, bijat johtui osiid oaivvis, main lea ovddasvástádus dovdat lihku, ánssu ja buresveadjima. Go sirdá fuomášumi alddis eret, sáhttá dat unnidit váivves jurdagiid ja hušša.

Divtte mánáid veahkehit ruovttus. Atte sidjiide ovddasvástádusa láhčit beavddi, oassálastit biebmoráhkadeamis. Veahket muhtin olbmá dahje veahkeheastte amas olbmo.

Ale vajálduhte addit juoidá alccesat.

Goas dahkat juoidá iežat dihte? Dakkára mii ii lean ávkin bearrašii dahje bargoaddái? Ale vajálduhte iežat ráhkkanahttit árgabeaivái.

Dáppe sáhtát lohkat eanet vugiid birra mot loktet árgabeaiveilu. Liŋka iežá neahttabáikái. External link.

Buoret árgabeaiveillu buorida eallima árvvu. Buoret eallinárvu buktá buoret dearvvašvuođa.

Dearvvuođaguin
Anita Monsen Pedersen
Suohkanváldodoavttir