Mii sávvat bures boahtin gussiide
Guoddevaš mátkebáikkit
Mii eallit lahka luonddu ja ollu maid mii doaimmahit dáppe Gáivuonas lea árbevirolaš luondduvuođut doaimmat. Sihke ealáhus- ja kultureallin leat bohtosat das go leat vuođđoávdnasat, kultuvra ja árbevierut mat min luondu lea hábmen. Mis lea čáppa guovlu. Mis lea garra luondu – ja danne lea muhtomin hástaleaddji leat dáppe. Luondu addá midjiide stuora ilu ja maid soames háve stuora hástalusaid. Mii sávvat ahte loavttat Gáivuonas ja ahte návddašat ja anát árvvus min luonddu. Váldde dálkedieđuid duođalažžan, iskka riđđuvára, loga kárta, iskka guolástanlobi, govve, sárdno olbmuiguin, ane beatnaga báttis go dasa lea dárbu ja muital iežat ustibiidda vásáhusaid birra. Mii háliidit ahte eanebut bohtet min guossái. Ivguvuotna-guovllu lea merken “Guoddevaš mátkebáikkiid” ja lea geatnegahttán hálddašit guossástallanhálddašeami guoddevaš vuogi mielde.
Visit Lyngenfjord
Buorit dieđut makkár vejolašvuođat dáppe leat gávdnojit ollu sajiin. Okta dain lea Visit Lygenfjord. Fitnodaga eaiggádit suohkanat ja mátkeealáhusfitnodagat birra Ivguvuona ja sii doaimmahit vuovdima, márkanfievrrideami ja ovdánahttima guovllu mátkeealáhusain.
Halti - Suoma alimus várri
Gáivuonas okta dain gelddolaš mátkebáikkiin lea Gáivuonvággi. Suopmelaččaide lea dat mávssolaš verrát Suoma alimus várrái Háldái dahje Háldiduoddarii. Várri lea 1328 mehtera allat suomabeale. Čohkka norggabeale lea veaháš alit, ja leige dat čohkka maid Gáivuona suohkan sátnejođiheaddji Leiros háliidii addit Supmii 100-jagi skeaŋkan. Ráđđehus bissehii dađibahábut skeaŋka, muhto ášši oaččui stuora fuomášumi Suomas. Leat ollu bálgat Háldái, muhto dat oaneheamos/álkimus bálggis lea vuodjit Gáivuonvákki ja rusttetbálgá Guolašjávrái. Luoddageahččin sáhtát čuovvut merkejuvvon bálgá gitta čohkkii.
Ut i Nord
Da lea Davvi-Tromssa olgoáibmoráđđi. Das gávnnat dieđuid Davvi-Tromssa tuvrraid birra ja mo sáhtát oasálastit “boastakássatrimmemin” Ráissas, Skiervvás, Gáivuonas ja Návuonas. Neahttagávppis sáhtát oasttit tuvrakárttaid olles regiovdnii. Olgoáibmoráđđi barget stuora barggu oaččut olbmuid olggos vásihusaide birra jagi.
Baalsruda luottaid - Hotell Savoy og Baalsruda hoallu
Soahtesáŋgár Jan Baalsrud sus ledje garra beaivvit Gáivuonas ovdal go su veahkehedje Ruŧŧii 2. Máilmmisoađi vuolde. Dat leat ráhkaduvvon moadde filmma sáŋgára mátkkis, muhto eai filmmat čájet duohtavuođa, nu oaivvildit báikkiálbmot Gáivuonas. Ii leat eahpádusge das gal ahte Gáivuotna atti sutnje hástalusaid ja Gáivuotnalaččat veahkehedje su. Otne beasat álkit gitta “Hotell Savoy”, bartta gos Jan Baalsrud orui muhtin beivviid maŋŋel go bođii gáddái Gáivunbeallái Ivguvuonas. Otne lea jáhkehahtti kopiija barttas E6 bálddas Gáivuona ja Omasvuona suohkanráji nalde. Bartta lea ceggen
Olmmáivákkis lea Baalsruda hoallu. Das orui Jan Baalsrud 17 beaivvi suvččagemiin ja šattai alddis čuohppat moadde juolgesuorpma. vázzinmátki lea sullii 5,2 km čihppii ja bálggis lea merkejuvvon geassesaji luoddageahččin Olmmáivákkis. Loga eambbo mátkki birra Godtur Olmmáivákki álbmot atne fuola Baalsrudas ja veahkehedje su beassat rastá ráji sihkarvuhtii. Son šattai 71 jagi ja jámi 1988is. Baalsrud háliidii hávdáduvvot Olmmáivággái ovtta iežas veahkeheaddji baldi Sandeng girkogárdái, lahka Lávkgietti.
Gorsašaldi - 153 mehter bajábealde gorssa
53 mehter guhku Gorsašaldi lea rastá ovtta dain Eurohpa čiekŋaleamos gorssa. Šaldi lea 2 mehter govddu ja lea rabas rasttildit. Várddus goržái ja gorsii lea issoras oalli. Dat leat ollu geat gávdnet bálgá deike oaidnit ja gullat goržži. Geasset sáhttet dat duostilepmosat njuiket fadnillávččiin šaldis – vásihus maid áibbas sihkkarit muitet. Allodatdovdu lea nanus go gorsa lea nu baski.
