Sáhtát ohcat beassat mielde TT-ortnegii miehtá jagi. Ohcamuš meannuduvvo njeallje vahkku siste. Koarta addojuvvo dakkaviđe go ohcamuš lea meannuduvvon ja dohkkehuvvon.
Suohkan dohkkeha ortnega geavaheddjiid, doavtterduođaštusa, ohcamušskovi ja mearriduvvon vuoruhaneavttuid mielde.
Geavaheaddjis lea álo ovddasvástádus dieđihit suohkanii jus čuožžilit rievdamat main lea mearkkašupmi geavaheaddjedohkkehusa ektui.
Movt atnit koartta?
TT-koarta lea máksinkoarta mas lea magnehtasáhcu. Koarta lea persovnnalaš ja dan sáhttá dušše eaiggát atnit. TT-koarta gusto dan áigodaga masa leat ožžon geavaheaddjedohkkehusa. Galgá atnit dan ovtta ja seamma koartta olles áigodaga.
Juohke jahkemolsumis manná koartta submi nullii ja devdojuvvo ođđasis juolluduvvon supmiin. Olmmoš ii oaččo juolluduvvot unnit supmi nuppi jagi vaikko ii anáše ge TT-koartta dahje unnán atná dan.
Galgá ain atnit dan boares koartta go geavaheaddjedohkkehus ođastuvvo. Ođđa submi devdojuvvo de automáhtalaččat kortii.
Fuomáš ahte koarta giddejuvvo jus buot ruhta adnojuvvo. Dat rahppojuvvo fas automáhtalaččat boahtte juolludeamis. Koarta ii gusto jus mátkkoštanriekti lea nohkan. Don oaččut de ovdagihtii dieđu ahte mátkkoštanriekti nohká vai lea vejolašvuohta ođđasis ohcat. De anát seammalágan ohcanskovi go maid ođđa ohccit atnet.
Dieđut leat vižžojuvvon Romssa ja Finnmárkku fylkasuohkana ruovttusiiddus.
