Gáivuona suohkana válmmašvuođajođihangoddi lea pandemiija ollodahkii atnán linjá, mainna mii oppa áigge leat háliidan juohkit buriid ja deavis dieđuid álbmogii. Preassadieđáhusat almmuhuvvojit, juos leat áigeguovdilis áššit mat fertejit gulahuvvot. Dát siidu lea oaivvilduvvon obbalaš dieđuid juohkima nammii.

Gáivuona suohkanis leat leamaš moadde olbmo, geasa covid-19 lea duođaštuvvon njommon. Ovtta olbmos geas lea gullevašvuohta Gáivutnii lei positiivva iskkus. Ránnjásuohkaniin Davvi-Romssas leat leamaš eaŋkildáhpáhusat, main korona lea njommon ovttaskasolbmuide geat leat leamaš mátkkiin bárbmoriikkain, muhto dáin leat leamaš kontrollerejuvvon dilálašvuođat main ii leat dávda njommon earáide suohkaniin. Dán maŋŋil ii leat leamaš oktage covid-19 njoammundáhpáhus olles Davvi-Romssas.

Galgá gal veaháš eambbo ovdalgo riika giddejuvvo fas ođđasis, muhto riikka eiseválddit sihtet suohkaniid bidjat báikkálaš doaibmabijuid, juos fal njoammun ihtá ja leavvá. Dát lea juoga man Gáivuona válmmašvuođajođihangoddi mearrida. Mii dieđihit álbmogii johtilit maiddái dalle, juos leat positiiva njoammuma eaŋkildáhpáhusat vai oažžubehtet formálalaš bajásčuvgehusaid mis. Dán dahkat dannego sihtat rahpasit gulahallat álbmogiin.

Gáivuona válmmašvuođajođihangoddi čoahkkana juohke disdaga juogadit áigeguovdilis dieđuid. Suohkana ássit leat čeahpit váldit oktavuođa go leat eahpesihkkarat dahje go sihtet ságastallat pandemiijai guoski doaibmabijuid birra. Ássit váldet oktavuođa njuolga ovttaskasolbmuiguin dahje formálalaččat e-poasttaid bokte. Juos dis leat jearaldagat, de lea deaŧalaš ahte dii oažžubehtet vástádusaid, nu ahte jotket fal áinnas váldit oktavuođa.

Mis leat buorit doaibmannávccat iskat leago olbmuin covid-19, ja mii ávžžuhit buohkaid geat dovdet vuoigŋanoliin dávdamearkkaid nugo febera, gosahaga, lossavuoigŋama, máistin- dahje haksindovdaga massima, čottabákčasa, dahje buohkaid geat orrot leamen buohcasat, váldit oktavuođa vai besset iskojuvvot.

Juos don iskama maŋŋil gávnnahuvvot covid-19 positiivvalažžan, de lea dus lahka dialoga suohkanváldodoaktára njoammunguorranjoavkkuin čielggadan nammii du iežat dearvvašvuođadili ja álgganhan dihte barggu njoammunguorramiin. Du ja du lagašoktavuođat ožžot dalle visot áššáiguoskevaš dieđuid.

Boahkuheapmi álggahuvvui Gáivuonas ođđajagimánus jagi 2021 ja lea ain jođus, loga dieđuid boahkuheami birra dás

 

Váldde oktavuođa telefovnna bokte jus balat ahte leat njoammuduvvon

Tel. doavtterkantuvrii beaivet 777 19 320
Tel. doavttirváktii                     116 117
Koronaiskan Gáivuonas         415 76 543

 

Siđatgo dieđuid koronavirusa ja njoammuma birra? Koronavirusa dávdamearkkat:

Riŋges Koronatelefovdnii: 815 55015 

Koronavirusa dávdamearkkat

Koronavirusa dávdamearkkat sáhttet leat feber, gosahat, lossat vuoigŋat, oaivebávččas, ahte lea šliettas, hedjonan haksin- dahje máistináicu ja ahte deahkit verket. Muhtin dilálašvuođain leat maiddá čottabávččas, golgi dahje dahppon njunni ja gastin maiddá dávdamearkkat.

Dát gusto maid jus oažžut dábálaš nuorvvu.  

Hárve sáhttet maid váibmogákkahat/vuovssanas, luhčadávda, čoavjebávččas, oaivejorran leat dávdamearkkat.

 

Covid-19 nuorvu, influeansa dahje allergiija?

Sihke covid-19 ja influeansa leat vuoiŋŋahatvuolššit mat virus lea dagahan. Leat sullii seammá dávdamearkkat goappašagain ja soaitá leamen oalle váttis diehtit mii lea korona dahje influeansa. Váldonjuolggadus dál lea ahte jus oažžut vuoiŋŋahatvuolšši dávdamearkkaid, de galggašit váldit koronaiskosa. 

Dát gusto maid jus oažžut dábálaš nuorvvu.  

Allergiija dávdamearkkat, sáhttet muhtumin sulastahttit koronavirusa dávdamearkkaid sakka, nu mo dahppon dahje golgi njunni, gastin, čalmmit mat golget dahje sakŋidit, ja muhtimiin leat maiddá ástmáváttisvuođat. Muhto šaddogavjaallergiijain ii šatta čottabávččas, rumašbákčasat iige feber, nu mo koronavirusiin sáhttá šaddat.

Loga eanet šaddogavjaallergiija ja dávdamearkkaid birra.

Álbmotdearvvašvuođainstituhtta lea ráhkadan tabealla mas lea oppalašgeahčastat vuoiŋŋahatvuolšši ja allergiija dábálaš dávdamearkkain.

Maid dagan jus mus leat dávdamearkkat?

  • Jus leat buozas, oru ruovttus.
  • Buohkat geain leat korona dávdamearkkat berrejit váldit iskosa.
  • Jus leat buozas ja dárbbašat doavtterveahki, dahje dárbbašat individuálalaš dearvvašvuođarávvagiid, váldde oktavuođa fástadoaktáriin telefovnna bokte dahje elektronalaččat.
  • Jus dárbbašat fáhkkatlaš dearvvašvuođaveahki ja it fidne fástadoaktára ságaide, riŋge 116 117.
  • Jus lea heaggaváralaš dávda dahje vahát, riŋge 113.

Dáhpáhusa ja lagašoktavuođa meroštallan

Várohuvvon, jáhkehahtti ja sihkkaraston covid-19 dáhpáhusat, ja lagašoktavuođaid meroštallan.

Balahuvvo leat covid-19

Go dadjat “balahuvvo leat covid-19”, de ollašuhttá čuovvovaš klinalaš eavttuid: fáhkkatlaš vuoiŋŋahatvuolši mas lea okta dahje máŋga dáin čuovvovaš dávdamearkkain; feber, gosahat, lossat vuoigŋat, massán máistin- dahje haksináiccu, dahje doavttir árvvoštallá ahte balahuvvo covid-19.

Jáhkkimis covid-19

Go dadjat “jáhkkimis covid-19” de oaivvilduvvo ahte lea lagasoktavuohta olbmui gii deavdá klinalaš kriteriaid covid-19 virusis.

Dát kategoriija geavahuvvo go ii leat vejolaš váldit iskosa, dahje vástádus iskosis lea maŋiduvvon ja lea jáhkehahtti ahte lea stuora njoammunriska.    

Jáhkehahtti covid-njoammu dagaha ahte ferte isolašuvdnii dego livčče duođaštuvvon njoammu. Sii geat ásset seamma dálus berrejit leat erremis dan botta go vuordá iskkusvástádusa. Ii leat dárbu guorrat njoammuma eará lágasoktavuođain.

Duođaštuvvon covid-19

Duođaštuvvon njoammun mearkkaša ahte lea PCR-iskosa bokte duođaštuvvon koronavirus (SARS-CoV-2).    

Lagasoktavuođat

Don definerejuvvot “lagasoktavuohtan” jus

  • 48 diimmu siste ovdal olmmoš geas lea duođaštuvvon njoammu oaččui vuosttaš dávdamearkkaid JA
  • Jus lea leamaš
    • Lagabui go 2 mehtera gaska eanetgo 15 minuhta,
      dahje
    • leat guoskkahan su dahje
    • leat guoskkahan vuohčagiid (ovdamearkka dihte čolgga, snuolgga ja gatnjaliid)

Dát ii gusto jus dearvvašvuođabálvalusas lea geavahuvvon suodjalus.

Jus olmmoš sáhttá dohkkehuvvon vuogádaga mielde duođaštit ahte lea leamaš covid-19 maŋimus 6 mánu ollodahkii, de ii dárbbaš leat erremis.

Go njoammunguorramis árvvoštallá galgágo oktage definerejuvvot lagasoktavuohtan dahje ii, de ferte váldit vuhtii man guhká lea leamaš, ja man ládje lea leamaš lagasoktavuohta. Ferte maiddai váldit vuhtii lea go suodjalus njoammundávddaid vuostá geavahuvvon vai ii.  Mađi guhkit áiggi lea leamaš ovttas soapmásiin geas lea korona ja gii soaitá gossan, gasttihan, ja geainna soaitá lávlun ovttas jna., dađi stuorát šaddá riska njoammuduvvot.  

Lea stuorámus riska njoammut/njoammuduvvot earáid/earáin seammá dállodoalus ja earáid geat rehkenastojuvvojit lagasoktavuohtan.  

Dábálaččat lagasoktavuođat:

  • Orrot seammá dállodoalus
  • Leat sii geainna lea leamaš liikka olu lagasoktavuohta go ruovttus (omd. lagamus bargoguoimmit seammá kantuvralanjas, irggit/moarsit, mánát seammá kohorttas gitta 4.ceahki rádjai).
  • Leat dikšun sin geain lea korona dahje leamaš seammasullasaš fysalaš oktavuohta ja ii leat geavahuvvon suodjalus njoammundávddaid vuostá.   

Ráva juhke ovtta áššái - Doala gaskka nuppiide vai ráddjet njoammuma

  • Muitte buori giehta- ja guossanbuhtisvuođa
  • Sáhtát leat ovttas lagamusaiguin nu go dábálaččat.
    • Don mearridat ieš geat leat du “lagamusat”, muhto eai berreše leat nu beare máŋga ja ii nu guhkes áiggi perspektiivvas!
  • Doala buori gaskka earáide geat eai leat du lagamusat.
    • Garvve fysalaš oktavuođa earáiguin nugo buorástahttima ja buorresteami.  
    • Galggašii leat mehter gaska earáide (gaska ámadeajus ámadedjui lea deháleamos. Jus ii čuočču seammá guvlui, omd. ráiddus rámbuvrras de ii leat nu stuora njoammunriska. Jus čohkká bálddalagaid, de ferte leat mehter gaska rehkenastojuvvon olggiid gaskka).          
  • Jus dus leat vuoiŋŋahatvuolšši dávdamearkkat, de fertet leat ruovttus dássážii go dearvvašmuvat.  
  • Jus dus leat covid-19 dávdamearkkat, de galggašit váldit iskosa.

Jus nagodat doallát gaskka earáide, de unniduvvo riska njoammuduvvot.

Lea dábáleamos njoammuduvvot goaikkanasnjoammuma ja guoskama bokte. Mađi jáhkehahtti lea ahte leat njoammuduvvon, dađi stuorát gaskka fertet doallát earáide.   

Dás gávnnat plakáhta mas čilgejuvvo man stuora gaskka galggašii doallát earáide (ođasmahttojuvvon borgemánu 13.b.2020). 

 
 

Oppalaš buhtisvuođa neavvagat

Bassat gieđaid

  • Basa gieđaid dávjá ja dárkilit erenomážiid jus leat gossan/gasttihan, leamaš hivssegis, ovdal go ráhkadat- ja borat biepmu, jus leat guoskan elliid, ja jus oainnát ahte dus leat duolva gieđat. Basa maid gieđaid jus leat leamaš eará olbmuid lahka.
  • Giehtasprihta lea buorre alternatiiva ja doaibma bures koronavirusa vuostá jus ii leat vejolaš bassat gieđaid, muhto fertet muitit ahte jus dus leat duolva dahje njuoska gieđat, de ii doaimma nu bures go galggašii. Dalle galggašit álggos bassat gieđaid sáibbuin ja čáziin.  

Gossandábit

  • Ale gosa itge gastit earáid njeaiga.
  • Geahččal gossat/gasttihit báhpirii (man bálkestat maŋŋel), dahje giehtagávvii jus bábir ii leat olámuttus.

Bassat biktasiid ja buhtistit

  • Viesuin gos koronavirusnjoammun ii leat duođaštuvvon sáhttá buhtistit ja geavahit dábálaš bassanávdnasiid.  
  • Viesuin gos koronavirusnjoammun lea duođaštuvvon lea dát áigeguovdil:  

Mii dáhpáhuvva jus mun lean leamaš lahka soapmása gii lea njoammuduvvon?

Suohkana váldodoavttir ovttas Álbmotdearvvašvuođainstituhtain váldá oktavuođa sinuiguin geat leat leamaš lagasoktavuođas olbmuiguin geaidda lea duođaštuvvon koronavirusnjoammun.

Ihtináigi ja dávdamearkkat

Ihtináigi

Ihtináigi (áigodat dan rájes go lea njoammuduvvon ja dássážii go virus addá dávdamearkkaid) lea WHO mielde rehkenastojuvvon leat 5-6 beaivvi, muhto sáhttá maid leat 0-14 beaivvi ihtináigi.

Dávdamearkkat ja buozalmasvuohta

Ođđa koronavirus dagaha ahte olbmot ožžot vuoiŋŋahatvuolšši mainna olbmot sáhttet buohccát veahá, dahje šaddat hui buohccit. Dávdamearkkat sulastahttet dábálaš nuorvvu ja feber ja gosahat leat dábáleamos dávdamearkkat. Muhtimat ožžot álggos čottabákčasa ja de feber ja gosahaga. Muhtimat ožžot geahpesboalddáhaga ja šaddá váttis vuoigŋat ja álget gossat, dát soaitá oidnot go váldá røntgen. Muhtimat sáhttet maid oažžut duođalaš geahpesvihki ja jápmit. Eai vel gávdno nu olu dieđut risikofáktoriid ja duođalaš dávddaid birra, muhto orru leamen nu ahte vuorrásat ja sii geain leat vuollásaš kronalaš dávddat jápmet ja ožžot duođalaš dávddaid.   

Ii gávdno vel spesifihkka dikšu iige vaksiidna dán dávdda vuostá.

Maid galggan dahkat jus navddán virusa alccen njommon?

  • Jus leat buohcci, de ale mana gosage.
  • Buohkat geain leat koronavirusa dávdamearkkat galggašit váldit iskosa.
  • Jus leat buohcci ja dárbbašat doaktárveahki dahje rávvagat healssu birra, de sáhtát riŋget fástadoaktárii dahje váldit oktavuođa elektrovnnalaččat.   
  • Jus dárbbašat dakkaviđe veahki ja it oačču taga fástadoaktárii, de fertet riŋget telefovdnanummára 116 117   
  • Jus leat heahtedilis, de riŋge telefovdnanummárii 113

Erren (karantena) ja sirren (isolašuvdna) go lea koronavirus?

Erren

Don galggat leat erremis 10 beaivvi go boađát Norgii jus leat leamaš riikkas mii lea ruoksat, dahje jus leat leamaš lagasoktavuođas soapmásiin geasa lea duođaštuvvon koronavirusnjoammun. Galggat leat 10 beaivvi erremis vaikko válddát iskosa mii lea negatiiva.   

Erren olgoriikka mátkkošteami geažil

Jus olgoriikkas leat fitnan rukses riikkain, juogo EØS/Schengen dahje riikkain olggobealde EØS/Schengen, de galggat leat erremis 10 beaivvi. Galgá rehkenastojuvvot dán beaivvis go boađát ruoktot olgoriikkas. Leat spiehkastagat erremis jus mátkkoštat EØS/Schengen riikkain mat leat merkejuvvon fiskadin ja gos lea unnán njoammun.    

Geahča kárttas makkár riikkaide njuolggadusat gustojit

Vaikko boađát Norgii riikka bokte mii lea merkejuvvon fiskadin, de fertet erremii jus lea unnit go 10 beaivvi dan rájes go fitnet rukses riikkas. Okta ovdamearka: Jus boađát rukses riikkas, muhto leat leamaš fiskes riikkas guokte beaivvi, de fertet aŋkke leat erremis 10 beaivvi go boađát Norgii.  

Loga eanet mátkkoštanrávvagiid ja errennjuolggadusaid birra

Erren go lea leamaš lagasoktavuohta soapmásiin geasa lea duođaštuvvon covid-19

Buohkat geat leat leamaš lagasoktavuođas soapmásiin geasa lea duođaštuvvon covid-19 fertejit erremii. Jus leat definerejuvvon lagasoktavuohtan de váldet njoammunguorramis duinna oktavuođa, oažžut dalle dieđu makkár njuolggadusat gustojit dutnje.

Definerejuvvot lagasoktavuohtan jus 48 diimmu siskkobealde lea leamaš:

  • unnit go 2 mehter gaska guhkibut go 15 minuhta, dahje
  • lea leamaš fysalaš oktavuohta, dahje
  • leat guoskkahan vuohčagiid (ovdamearkka dihte čolgga, snuolgga ja gatnjaliid)

Jus olbmos gii lea njoammuduvvon eai leat dávdamearkkat, de galgá rehkenastojuvvot 48 diimmu ovdal go positiiva iskkus váldojuvvui.   

Mot čađahit errema

Erren bistá 10 beaivvi dan rájes go njoammun duođaštuvvui, dahje dan rájes go bohtet Norgii.  Erren galgá čađahuvvot iežat ruovttus dahje eará heivvolaš orrunsajis* Jus galggat leat eará orrunsajis go ruovttus, de galgá leat vejolaš garvit oktavuođaid earáiguin.

Olbmot erremis eai sáhte:

  • mannat bargui, skuvlii iige mánáidgárdái
  • mátkkoštit sis- iige olgoriikkas
  • fitnat báikkiin gos lea váttis doallát doarvái gaskka earáide
  • mátkkoštit almmolaš sáhtuin (ii gusto jus boahtá olgoriikkas ja lea jođus báikái gosa galgá leat erremis, dahje nuppi guvlui jus vuolgá Norggas ovdalgo lea geargan erremis. Sii geat leat badjel 12 jagi boarrásat fertejit geavahit njálbmesuoji).

Galggat doallat guhkes gaska earáide itge sáhte mannat almmolaš báikkiide nugo rámbuvrraide, apotehkii ja kafeaide ovdal go iskkus lea negatiiva dahje errenáiggi lea čađahuvvon. Jus eai leat eará vejolašvuođat, de sáhtát áibbas dárbbašlaš earániid gálgat borramušgávppis dahje apotehkas. Dalle fertet doallát doarvái gaskka earáide (unnimustá mehter gaskka) ja garvit leat olu olbmuid lahka.

Sáhtát vázzit tuvrra olgun, muhto fertet doallát buori gaskka earáide

Mánát erremis eai sáhte stoahkat eará mánáiguin geat eai gula dállodollui.  

Váldopoeaŋga lea ahte earát eai galgga njoammuduvvot ovdal go ieš ovddidat dávdamearkkaid.   

Loga Álbmotdearvvašvuođainstituhta rávvagiid ja dieđuid:

*Dát eai leat dohkkehuvvon heivvolaš orrunsadjin

Orrun viessovovnnas, telttás, dahje hyhtás campingsajis ii dohkkehuvvo čujuhussan go galgá leat erremis jus ii leat sierra hivsset, gievkkan, dahje eará lanjat gos leat earát go lagamusat/mátkeskihpárat. Seammá gusto jus orru čujuhusain gos ferte juogadit lanjaid nu go omd. láigolanjat gos ii leat sierra gievkkan iige hivsset.

Olbmot geat orot seammá dállodoalus go ovttain erremis

Jus orut ovttas soapmásiin gii lea erremis, de fertet čuovvut dáid rávvagiid. Jus son geainna orut ovttas oačču covid-19 dávdamearkkaid go lea erremis, de rávve Álbmotdearvvašvuođainstituhtta ahte don maid manat erremii.  

Jus oaččut covid-19 dávdamearkkaid go leat erremis

Jus oaččut covid-19 dávdamearkkaid go leat erremis, de galggat váldit oktavuođa báikkálaš dearvvašvuođabálvalusain ja váldit iskosa. Jus iskkus lea negatiiva de galggat ain leat erremis.  

Jus ain leat dávdamearkkat maŋŋel errenáiggi, de galggat leat ruovttus dássážii go leat dearvvaš (dus ii leat feber ja dovddat ahte leat dearvvaš), vaikko ain leat vuoiŋŋahatvuolšši dávdamearkkat.  

Covid-19 dávdamearkkat sáhttet leat gosahat, feber, lossat vuoigŋat, vuoliduvvon haksin ja máistin, oaivebávččas, dovddat ahte leat šliettaš, ja deahkkebákčasa.  

Ii leat lohpi geavahit almmolaš sáhtu

Go leat erremis, de ii leat lohpi geavahit almmolaš sáhtu. Sii geat bohtet Norgii besset aŋkke geavahit almmolaš sáhtu dohko gosa galgá erremii. Sii geat vulget Norggas ovdal go erren nohká besset maid geavahit almmolaš sáhtu. Jus goappaš joavkku mátkkošteaddjit leat badjel 12 jagi, de fertejit geavahit njálbmesuoji almmolaš sáhtu mátkkošteamis.   

Dieđihuvvon go buohccin jus ferten leat ruovttus?

Jus doaktára árvvoštallama mielde fertet leat ruovttus dan dihte go leat njoammuduvvon, jáhkkimis njoammuduvvon, dahje leat gohččojuvvon erremii, de lea riekti oažžut buohccándieđáhusa. Iešárvvoštallan galgá álo árvvoštallojuvvot ovdal go oažžu buohccándieđáhusa.

NAV sáhttá dohkkehit buohccándieđáhusa persovnnalaš guorahallama haga go lea sáhka njoammudávdda birra mas lea mearkkašupmi álbmotdearvvašvuhtii. Loga eanet NAV neahttasiidduin

 

Spiehkastagat errengeatnegasvuođas

Váldonjuolggadus lea ahte galgá erremii go boahtá Norgii, muhto leat moadde spiehkastaga. Spiehkastagat gustojit sihke bargoáigái ja astoáigái, eará spiehkastagat gustojit dušše bargoáigái.

Vaikko it dárbbaš čuovvut errengeatnegasvuođa, de galggat jus vejolaš garvit lagasoktavuođa earáiguin. Okta ovdamearka lea ahte vaikko it dárbbaš čuovvut errengeatnegasvuođa barggu oktavuođas de galggat aŋkke doallát buori gaskka earáide bargosajis.

Spiehkastagat errengeatnegasvuođas ii gusto šat go oažžut covid-19 dávdamearkkaid, dahje jus doavttir balaha ahte dus lea koronavirus njoammun.  

Loga eanet errengeatnegasvuođa spiehkastagaid birra.

Ruovttuisolašuvdna (sierravuođas orrut)

Galggat orrut sierravuođas jus lea duođaštuvvon covid-19 njoammu. 

Go leat orrume sierravuođas, de gustojit dát njuolggadusat:

  • Fertet leat ruovttus olles áigge ja it galgga mannat olgus, muhto sáhtát leat iežat gilvvagárddis ja/dahje verándas, balkoŋŋas jna.
  • Fertet jearrat veahki earáin dárbbašlaš earániidda. 
  • Galggat doallát unnimustá mehter gaskka earáide seammá dállodoalus.
  • Dus galggašii leat sierra hivsset ja báda. Geavat sierra sihkaldaga, sáibbu, bátnegeallasa jna.
  • Dus ferte leat buorre giehta- gossanbuhtisvuohta vai garvit ahte earát dállodoalus njoammuduvvojit.
  • Fertet dávjá bassat viesu, erenomážiid báikkiid masa buohkat dávjá gusket.

Orrunbáiki go leat sierravuođas

Du sierravuođa báiki lea iežat ruovttus, dearvvašvuođaásahusas dahje eará heivvolaš báikkis.

Suohkanis lea ovddasvástádus lágidit dutnje heivvolaš orrunsaji gos sáhtát leat sierravuođas. Jus suohkana árvvoštallama mielde it sáhte leat ruovttus sierravuođas, de galgá suohkan fállát orruma hoteallas dahje eará heivvolaš báikkis. Suohkan sáhttá maid mearridit ahte earát seammá ruovttus fertejit orrut eará sajis. Suohkan galgá goappaš dilálašvuođain gokčat goluid orrumii.

Beassat eret sierravuođas

Vai beassat eret sierravuođas de eai galgga leat dávdamearkkat golmma beaivvis, ferte maid leat unnimustá gávcci beavvi dan rájes go oččot dávdamearkkaid. Sii geat leat buohcciviesus dahje geat leat immunváidudan divššus soitet fertet vuordit veahá guhkit ovdalgo besset eret sierravuođas.

Beasat maid eret sierravuođas vaikko earát dállodoalus ain leat sierravuođas dahje erremis. Dás gávnnat dieđuid Álbmotdearvvašvuođainstituhtas mot beassat eret erremis

Dieđut sidjiide geat orrot seammá dállodoalus go ovttain gii lea sierravuođas

Jus orut ovttas soapmásiin gii lea sierravuođas covid-19 geažil, de galggat don leat erremis.

Man guhká fertejit sii geat orrut seammá dállodoalus go olmmoš sierravuođas leat erremis?

Dán oktavuođas ferte oaidnit leat go olbmos covid-19 dávdamearkkat vai eai.

  • Jus olbmos sierravuođas leat covid-19 virusa dávdamearkkat, de galggat leat erremis 10 beaivvi dan rájes go sus ledje dávdamearkkat. Jus olbmos sierravuođas lea sierra hivsset, oađđinlatnja jna. de galggat leat erremis 10 beaivvi dan rájes go maŋemus háve lei oktavuohta suinna.
  • Jus olbmos sierravuođas eai leat šat covid-19 dávdamearkkat, de galggat leat erremis 10 beaivvi (liikka guhká go son gii lea sierravuođas), vealttakeahttá orrubeahtti go sierra lanjain vai eahppi. Jus sus gii lea sierravuođas oažžu dávdamearkkaid, de čuohcá maid dutnje gii leat erremis.

Álbmotdearvvašvuođainstituhtas leat maid rávvagat sidjiide geat fertejit leat sierravuođas koronavirusa geažil

 

Jearaldagat mátkkoštemiin olgoriikii ja olgoriikkas ruoktot

Olgoriikadepartemeantta rávve ahte ii galggaše mátkkoštit olgoriikii jus ii leat áibbas dárbbašlaš. Dát máilmmiviidosaš rávvagat gustojit ođđajagimánu 15.b. rádjai.

Davviriikkain ja EØS/Shcengen riikkain gos ii leat nu olu njoammun (fiskes riikkain/báikkiin) leat spiehkastagat rávvagiin. Vaikko gávdnojit spiehkastagat, de ii ávžžuhuvvo mátkkoštit olgoriikii. Ráđđehusa mielde galggašii jurddášit guktii ovdal go mátkkošta olgoriikii.

Fiskes riikka/báikki mátkkošteaddjit eai dárbbaš mannat erremii.

Buot mátkkošteaddjit rukses riikkain/báikkiin (riikkat/báikkit gos lea alla njoammun) fertejit erremii 10 beaivvi.

Álbmotdearvvašvuođainstituhta neahttasiidduin gávnnat ođasmahttojuvvon dieđuid fiskes ja rukses riikkaid/báikkiid birra

Rávvagat galget leat veahkkin sidjiide geat orrot Norggas, ja maiddai olgoriikka mátkkošteddjiide vai hehttet njoammuma leavvamis. Jus mearridat mátkkoštit olgoriikii, de fertet iskat man olu njoammun lea doppe gos leat ja dohko gosa leat jođus. Muitte maid čuovvut njoammuneastadeami rávvagiid ja bija muitui ahte dilálašvuođa sáhttá rievdat jođánit.  

Maid dagat jus boađát Norgii rukses riikkas/báikkis?

Davviriikkat sáhttet fáhkkestaga rievdadit ivnni ruoksadis fiskadii, nu ahte dás ferte čuovvut mielde. Jus njoammulohku manná badjel mearriduvvon ráji, de sáhttá riikka/báiki šaddat ruoksat.

Ráđđehus mearrida dearvvašvuođadirektoráhta ja Álbmotdearvvašvuođainstituhta rávvagiid mielde  makkár riikkat/báikkit šaddet ruoksadat. Kárta ođasmahttojuvvo juohke nuppi vahku.  

Álbmotdearvvašvuođainstituhta kárttas lea vejolaš čuovvut mielde makkár riikkat/báikkit leat ruoksadat ja fiskadat.

Go boađát Norgii rukses riikkain/báikkiin, de gustojit dát njuolggadusat:

  • Galggat erremii 10 beaivvi go boađát Norgii. Geahča mot čađahat errema dás
  • Ale váldde eret njálbmesuoji ovdal go ollet ruoktot dahje báikái gos galggat leat erremis.
  • Sáhtát mátkkoštit almmolaččat báikái gos galggat leat erremis, sii geat leat badjel 12 jagi galget geavahit njálbmesuoji.
  • Basa gieđaid dávjá ja dárkilit
  • Čuovu mielde dávdamearkkain
  • Galggat váldit koronaiskosa jus oaččut dávdamearkkaid go leat erremis. Loga eanet dás.

Maid dagat go boađát Norgii fiskes riikkas/báikkis?

Sii geat bohtet Norgii fiskes riikkain/báikkiin leat spiehkastagat errengeatnegasvuođas. Geahča kárttas makkár rikkaide gusto.

Go boađát Norgii fiskes riikkain/báikkiin, de gustojit dát njuolggadusat:

  • It dárbbaš mannat erremii
  • Čuovu mielde ovddidat go dávdamearkkaid
  • Ale mana gosage jus buohccát
  • Váldde iskosa jus ovddidat dávdamearkkaid. Loga eanet dás
  • Doalá buori gaskka earáide
  • Basa gieđaid dávjá ja dárkilit
  • It sáhte fitnat buohcciviesus dahje buhcciidsiiddas ovdalgo lea mannan 10 beaivvi
  • Jus barggat dearvvašvuođafálaldagas ja barggat pasieanttaid lahka, de ávžžuha Álbmotdearvvašvuođainstituhtta ahte dus galgá leat negatiiva koronaiskkus ovdalgo álggat bargui fas.
  • Jus barggat dearvvašvuođafálaldagas ja it bargga pasieanttaid lahka, de sáhtát ovttas bargoaddin árvvoštallat galggat go váldit koronaiskosa vai it.

Mátkkošteami erren

Buohkat geat bohtet rukses riikkain/báikkiin, EØS/Schengen dahje olggobealde EØS/Schengen galget leat erremis 10 beaivvi dan rájes go bohte Norgii, dát gohčoduvvo mátkkošteami erren. Loga Álbmotdearvvašvuođainstituhta neahttasiidduin makkár riikkaide/báikkiide gusto.

Ii leat lohpi rihkkut errengeatnegasvuođa.

Mátkkoštit báikkiid gaskka go lea jođus Norgii (“Transitt”)

Mátkkošteapmi fiskes riikkaid/báikkiid gaskka: Jus mátkkoštat rukses báikkis ja máŋga fiskes báikkiid čađa, de rehkenastojuvvojit mátkkit errenáigin omd: Jus leat mátkkoštan 5 beaivvi rukses riikkas/báikkis ja ruovttuluotta fiskes riikii/báikái ja, de leat dušše 5 beaivvi vel errenáiggis. Mátkkošteami erren lea aŋkke 10 beaivvi, ja galgá čađahuvvot juogu oalát dahje belohahkii Norggas.   

Mátkkošteapmi rukses riikkaid/báikkiid gaskka: Jus leat fiskes riikkas/báikkis, de sáhtát vuodjit báikkiid čađa mat leat definerejuvvon ruoksadin ja it dárbbaš erremii. Eaktun lea ahte it geavat almmolaš sáhtu, it ijas, iige leat lahka earáid go singuin geaiguin orut.

Dus lea errengeatnegasvuohta jus girdi seaivu riikii/báikái mii lea ruoksat

Mot čađahit errema

Go leat erremis, de it sáhte leat olggobealde iežat ruovttu itge eará heivvolaš orrunsajis*. Sáhtát dušše leat olggobealde iežat ruovttu jus lea vejolaš garvit lagasoktavuođa earáiguin go singuin geainna orut ovttas.   

Sii geat leat erremis eai sáhte:

  • mannat bargui, mánáidgárdái eaige searvat eará doaimmaide ruovttu olggobealde
  • mátkkoštit sisriikkalaččat
  • fitnat báikkiin gos lea váttis doallát buori gaskka earáide
  • mátkkoštit almmolaš sáhtuin (ii gusto jus boahtá olgoriikkas ja lea jođus báikái gosa galgá leat erremis, dahje nuppi guvlui jus vuolgá Norggas ovdalgo lea geargan erremis. Sii geat leat badjel 12 jagi boarrásat fertejit geavahit njálbmesuoji).

Galggat doallat guhkes gaska earáide itge sáhte mannat almmolaš báikkiide nugo rámbuvrraide, apotehkii ja kafeaide ovdal go iskkus lea negatiiva dahje errenáiggi lea čađahuvvon. Jus eai leat eará vejolašvuođat, de sáhtát áibbas dárbbašlaš earániid gálgat borramušgávppis dahje apotehkas. Dalle fertet doallát doarvái gaskka earáide (unnimustá mehter gaskka) ja garvit leat olu olbmuid lahka.

It sáhte fitnat guossis itge váldit vuostá gussiid iežat ruktui

Sáhtát fitnat tuvrra vážžime, muhto fertet doallát buori gaskka earáide

Mánát erremis eai sáhte stoahkat eará mánáiguin geat eai gula dállodollui.  

Váldopoeaŋga lea ahte earát eai galgga njoammuduvvot ovdal go ieš ovddidat dávdamearkkaid.   

*Dát eai leat dohkkehuvvon heivvolaš orrunsadjin

Orrun viessovovnnas, telttás, dahje hyhtás campingsajis ii dohkkehuvvo čujuhussan go galgá leat erremis jus ii leat sierra hivsset, gievkkan, dahje eará lanjat gos leat earát go lagamusat/mátkeskihpárat. Seammá gusto jus orru čujuhusain gos ferte juogadit lanjaid nu go omd. láigolanjat gos ii leat sierra gievkkan iige hivsset.

Duođaštus Norgga orruma ovddas

Jus it oru Norggas muhto erren gusto dutnje, de galggat čájehit duođaštusa ahte leat orron seammá čujuhusas 10 vuosttáš beaivvi go ollejit Norgii. Jus it galgga orrut 10 beaivvi, de gusto duođaštus olles orruma áigodahkii. Duođaštusa gáibádus ii gusto sidjiide geat orrut Norggas.     

Orrut seammá dállodoalus go soames erremis

Jus orut ovttas soapmásiin gii lea erremis, de galggat dáid rávvagiid čuovvut. Jus oaččut dávdamearkkaid áigodagas go son gii lea erremis, de ávžžuha Álbmotdearvvašvuođainstituhtta ahte don maid galggašit leat erremis.

Jus oaččut covid-19 dávdamearkkaid erremis

Jus oaččut dávdamearkkaid erremis, de galggat váldit oktavuođa báikkálaš dearvvašvuođabálvalusain ja váldit iskosa. Jus iskkus lea negatiiva, de galggat ain leat erremis dássážii go errenáigi nohka.  

Jus ain leat dávdamearkkat maŋŋel errenáiggi, de galggat leat ruovttus dássážii go dearvvašmuvat ja ii leat šat feber, dát gusto vaikko dus soitet leat moadde vuoiŋŋahatvuolšši dávdamearkkat.

Covid-19 dávdamearkkat sáhttet leat gosahat, lossat vuoigŋat, vuoliduvvon máistin ja haksin, oaivebávččas ja deahkkebávččas.

Ale geavat almmolaš sáhtu

Ale geavat almmolaš sáhtu go leat erremis. Sii geat bohtet Norgii sáhttet mátkkoštit almmolaš sáhtuin go lea jođus báikái gosa galgá leat erremis, dahje jus vulget Norggas ovdalgo leat geargan erremis. Sii geat leat badjel 12 jagi boarrásat fertejit geavahit njálbmesuoji.

Svalbárda

Buohkat geat bohtet Norgii maŋŋel go leat mátkkoštan rukses riikkaide fertejit čađahit olles errema nannámis ovdalgo mátkkoštit viidásit Svalbárdii. Váldonjuolggadus gusto buohkaide geat háliidit mátkkoštit Svalbárdii, gusto maiddai sidjiide geain lea bistevaš orrunsadji.  Loga eanet dieđuid dás

Loga Álbmotdearvvašvuođa rávvagiid ja dieđuid:

Spiehkastagat errennjuolggadusain

Váldonjuolggadus lea ahte galgá erremii go boahtá Norgii, muhto leat moadde bargo- ja astoáigge spiehkastagat, eará spiehkastagat gustojit dušše bargoáigái.

Bargoáigi mearkkaša dalle go olmmoš lea barggus dahje bargomátkkis, gaskkal barggu ja orrunsaji, dahje gaskkal orrunsaji ja eará bistevaš orrunsaji. Astoáigi mearkkaša áigi mii ii leat bargoáigi bajábeale definišuvnna mielde.   

Vaikko it dárbbaš leat erremis, de galggat nu guhkás go vejolaččat garvit lagasoktavuođa earáiguin go singuin geainna orut ovttas. Dát mearkkaša ahte vaikko leat ožžon luvvema erremis barggu oktavuođas, de galggat doallát buori gaskka bargoguimmiide.

Spiehkastat errengeatnegasvuođas ii gusto šat jus oaččut covid-19 dávdamearkkaid, dahje jus doaktára árvvoštallama mielde soaittát njoammuduvvon.  

Spiehkastagat mátkkošteami erremis bargoáigge ja astoáigge gustojit:

  • Jus boađát Norgii riikkain gos ii leat alla njoammundeaddu, nappo fiskes riikkain.
  • Jus vuojat iežat biillain dahje mátkkoštat busse mielde rukses riikka čađa Norgii, dalle it galgga idjadit rukses riikkain, galggat doallát buori giehtabuhtisvuođa ja doallát buori gaskka earáide jus fertet bisánit.
  • Maŋŋel go leat ferten divodit bistevaš eatnama, fatnasa, viessovovnna jna. Suomas dahje Ruoŋas. Go leat rukses riikkas, de it sáhte idjadit, geavahit almmolaš sáhtu, itge leat lagasoktavuođas earáiguin go singuin geainna orut ovttas.
  • Olbmot geat rasttildit Norgga rájiid šihttojuvvon orruma oktavuođas nugo váhnemiid ja mánáid  ovttastallamis, dahje juhkkojuvvon orrun mánáide mánáidlága mielde. Ovttastallan mánáiguin gusto maid jus mánáidsuodjalus lea váldán badjel máná fuolaheami, ja mánná galgá leat ovttas váhnemiiguin.
  • Sin geaid Norgga eisseválddit leat bovden dehálaš olgoriikkapolitihkalaš ákkaid dihte.
  • Jus laboratoria bokte lea duođaštuvvon covid-19 maŋimus guhtta mánu. Jus oaččut fáhkkatlaš vuoiŋŋahatvuolšši dávdamearkkaid, de galggat leat ruovttus dássážii go dearvvašmuvat.

Spiehkastagat errengeatnegasvuođas barggu oktavuođas

Jus dávjá rasttildat Norgga/Suoma/Ruoŧa rájiid barggu, skuvlla, dahje oahpu oktavuođas  

Jus dávjá boađát Norgii rukses riikkaid bokte barggu ja orruma oktavuođas, nugo Suomas dahje Ruoŧas, de erren ii gusto bargoáigái jus lea negatiiva iskkus unnimustá juohke vahku. Bargoaddis lea ovddasvástádus organiseret ja ruhtadit iskosa.

Spiehkastagat gustojit maid joatkkaskuvlla ohppiide ja studeanttaide geat beaivválaččat mátkkoštit Ruoŧas dahje Suomas Norgii. Dalle lea oahpahusinstitušuvnnas dahje skuvlaeaiggádas ovddasvástádus organiseret ja ruhtadit iskosa.  

Spiehkastagat gustojit dušše bargo- skuvlaáigge. Jus leat astoáigge Norggas, juogu gaskkal barggu dahje ovdalgo mátkkoštat, de fertet dan áigge leat erremis.

It dárbbaš makkárge erenomáš duođaštusa, muhto fertet sáhttit čájehit ahte spiehkastagat gustojit dutnje. Bargoaddi sáhttá čálalaččat duođaštit ahte barggat Norggas dahje Ruoŧas ja lea orronsadji Ruoŧas. Galggat čájehit duođaštusa go rasttildat riikaráji.

Koronavirus iskkus bargiide geat bohtet Norgii

Erren bargoáiggis ii gusto sidjiide geat orrot- ja bohtet Norgii barggu oktavuođas jus iskkus lea negatiiva. Dát gusto maiddai sidjiide geat orrot Norggas ja lea leamaš bargomátkkis.

Bargoaddi ferte fuolahit ahte bargis váldojuvvojit guokte iskosa maŋŋel go son lea boahtán Norgii vai garvit errengeatnegasvuođa. Iskosat fertejit leat váldojuvvon unnimustá 48 diimmu gaskkain, ja nubbi iskkus sáhttá váldojuvvot áramustá 5. beaivvi. 

Jus vuosttáš iskkus lea negatiiva, de gusto spiehkastat mátkkošteami erremis dušše bargoáigái. Jus maiddai nubbi iskkus lea negatiiva, de bargi ii dárbbaš leat erremis bargoáigge iige astoáigge.

Bargoaddi vejolašvuođat addit errenspiehkastaga bargiide kritihkalaš servodatfunkšuvnnain

Bargoaddis lea geatnegasvuohta plánet doaimmaid nu ahte ii dárbbaš atnui váldit errenspiehkastagaid. Jus ii leat vejolašvuohta čađahit koronaiskamiid, ja jus lea bággu bisuhit hui mávssolaš servodatdoaimmaid ja fuolahit álbmogii dárbbašlaš birgema, de sáhttá spiehkastit errennjuolggadusain mat gusket bargoáigái. Spiehkastagaid sáhttá dušše dalle atnit go lea sáhka heakka ja dearvvašvuođa bisuheamis.

Doaimmat čadnon eallimii ja dearvvašvuhtii leat earret eará:

Spiehkastagat eai gusto astoáigái, muhto dušše go leat barggus dahje jođus barggus eará ládje go almmolaš sáhtuin. Galggat nu guhkás go vejolaččat garvit lagasoktavuođa earáiguin. 

Eanet dieđuid gávnnat dás: covid-19-forskriften (lovdata.no).

 Iskanguovddážat go boahtá Norgii

​Go boađát Norgii sáhtát iskojuvvot koronavirusa vuostá válljejuvvon girdišiljuin ja go rasttildat Storskog nammasaš báikki. Dát gusto sihke go mátkkošta rukses ja fiskes riikkaid bokte. Lea nuvttá váldit iskosa ja lea oassi barggus geahččaleamen unnidit njoammunriska go olbmot bohtet Norgii. Dál ii leat vejolaš váldit iskosa hápmaniin, muhto dát sáhttá álggahuvvot dárbbuid mielde.  

Vaikko iskkus lea negatiiva go boađát rukses riikkas, de fertet aŋkke leat mátkkošteami erremis 10 beaivvi. Loga njuolggadusaid dás

Jus iskkus lea positiiva, de váldá dearvvašvuođabálvalus oktavuođa duinna ja fertet leat sirremis vai earát eai njoammuduvvo. 

Ádjána golbma beaivvi oažžut vástádusa iskosis. Jus it leat gullán maidege golmma beaivvis, de lea iskkus negatiiva. Dearvvašvuođabálvalusas ii leat kapasiteahta váldit oktavuođa buohkaiguin jus lea negatiiva iskkus.  

Jus dus lea Norgga persovdnanummár dahje d-nummár, de boahtá vástádus iskosis helsenorge.no nammasaš neahttasiiddus. Muhtin suohkaniin ožžot sii geat eai leat Norgga stáhtaborgárat dieđu SMS bokte mas fertejit logget sisa.  

Mátkkošteami rávvagat vaikko ii galggaše mátkkoštit gosage

Jus fertet dárbbašlaš mátkái vuolgit guovlluide gosa ávžžuhuvvo ahte ii galggaše mátkkoštit, de ferte jurddašit olu áššiid birra.

Galggašit iskat maid mátkedáhkádus gokčá ja ii ja mii gusto jus buohccát mátkkis.

Juhke riikka sáhttá válljet bidjat doaimmaid johtui vai ráddjet njoammuma, doaimmat sáhtte ee. leat gáržžidemiid fievrrideamis, errenortnegiid dahje eará doaimmaid mat sáhttet addit konsekveanssaid mátkkošteamis. Olu riikkat ja girdišiljut leat bidjan johtui doaimmaid nugo giddet riikarájiid olgoriikka mátkkošteddjiide.  Go mátkkoštat, de fertet ráhkkanit vástidit jearaldagaide iežat healssu birra. Sáhttá maid geavvat nu ahte it beasa mátkkoštit viidáseappo riikkaid čađa, dahje fertet mannat erremii.

Ovdalgo mátkkošta, de ferte jurddašit čuovvovaččat:

  • Njoammunriska mátkkis (mátkebáikki, mátkki guhkodat, oktavuođa earáiguin).
  • Riska geavvat erremii, mátkkošteami gáržžidemiid, olgogildosa, dahje eará doaimmaid riikkain gosa mátkkošta.
  • Riska ahte váilot bargit mátkebáikki dearvvašvuođabálvalusas jus buohccá.
  • Riska ahte ii beasa mátkkoštit ruoktot fas, dahje riska sáddejuvvot ruoktot fas jus buohccá.
  • Riska geavvat erremii Norggas mátkkošteami maŋŋel.
  • Riska ahte ii beasa bargat ovdalgo leat mannan 10 beaivvi maŋŋel mátkkošteami (gusto erenomážiid dearvvašvuođabargiide. Eará bargoaddiin sáhttet maid leat seammá njuolggadusat).

Jus gulat risikojovkui ja plánet mátkkoštit gosage influeansaáigodagas, de berrešit boahkuhuvvot áigodatinflueanssa vuostá unnimustá guokte vahku ovdalgo mátkkoštat.

Lea maid dehálaš oahpásmuvvat oppalaš mátkkoštanrávvagiidda, boahkuheami dárbbu birra njoammudávddaid vuostá ja eará rávvagiidda. 

Jus galggat mátkkoštit dahje gazzat oahpu Eurohpás berrešit váldit mielde Eurohpálaš dearvvašvuođaoadjokoartta   

Dábit mat eastadit njoammuma mátkkis

  • Basa giđaid dávjá ja dárkilit. Giehtasprihta mas lea alkohola lea maid buorre alternatiiva jus čáhci ja sáibu ii leat olámuttus.
  • Doala buori gaskka sidjiide geat eai leat du lagamusat.
  • Guorsá giehtagávvái dahje bábernjunneliidnái.  

Studeanttat geat leat guovlluin gos lea alla njoammundeaddu berrešit čuovvut rávvagiid Norgga olgoriikkadepartemeanttas, báikkálaš dearvvašvuođaeiseválddiin, ja bargoaddis/ oahppoinstitušuvnnas.  

Dieđut dutnje geat oaččut olgoriikkagussiid

Vai ráddjet njoammuma, de lea guossoheaddjis ovddasvástádus lágidit dili nu ahte olgoriikka gussiide leat buorit rutiinnat.  

Buorit buhtisvuođadoaimmat ruovttus

  • Daga álkin doallát buori giehtabuhtisvuođa, juohke guossái galggašii sierra sihkaldat/sihkkunbábir. Giehtasprihta galggašii maid leat olámuttus.
  • Jus lea vejolaš, de galggašii leat sierra hivsset/báda gussiide.
  • Basa uksageavjjaid ja eará sajiid man olbmot dávjá gusket.
  • Galggašii leat mehter gussiid ja earáid gaskka geat eai leat lagamusat.

Biebmoguossoheapmi

  • Son guhte ráhkada ja guossuha biepmu ferte dávjá bassat gieđaid hui bures.
  • Son guhte ráhkada ja guossuha biepmu ferte leat dearvvaš.
  • Buohkat fertejit bassat gieđaid ovdalgo borret. Bija áinnas giehtasprihta beavdái.
  • Buohkat fertejit geavahit iežaset borranneavvuid, muhto sáhttet geavahit seammá guvssi/bastte jna. go vižžet biepmu.
  • Ii galggaše guossohit biepmu man ferte gieđaiguin borrat iige buffeaid.

Gávnnat eanet dieđuid biepmu ja juhkosa birra Borramušbearráigeahču neahttasiiddus

Dás gávnnat liŋkkaid eanet dieđuide

 

Gii galgá bissut siiddas?

Jus gulat okta dáin jovkui, de galggat leat ruovttus:

  • Don jáhkat ahte leat njoammuduvvon
  • Dutnje lea duođaštuvvon njoammun
  • Dutnje lea duođaštuvvon covid-19 njoammun, muhto it dárbbaš buohccivissui
  • Dus lea leamaš lagasoktavuohta, dahje orut ovttas soapmásiin geasa lea duođaštuvvon covid-19 njoammun.  
  • Buohkat geat leat mátkkoštan olgoriikii galget leat erremis guokte vahku dan rájes go bohte Norgii. Dát gusto njukčamánu 17.b. rájes
  • Ráđđehus lea njukčamánu 15.b. rájes mearridan lága man vuođul sáhttá gieldit orruma barttain ja astoáiggeopmodagain olggobealde iežas suohkana. Erren ja sierravuohta galgá čađahuvvot ruovttus ja ii barttas.

Maid mearkkaša leahkit siidas?

  • Siidaisolašuvdna (sierravuođas orrut): Jus doavttir lea dadjan ahte dus lea covid-19 dahje jus vuorddat vástádusa iskosis, de fertet sierravuođas orrut vai it njoammut earáid. Siidaisolašuvdna mearkkaša ahte galggat leat okto ja ii ráddjet oktavuođa earáide, nu maiddai sidjiide geainna orut ovttas. It sáhte mannat olggos, fertet lea sierra lanjas ja doppe borrat, itge sáhte juohkit giehtasihkaldaga earáiguin. Jus buohccát, de fertet riŋget doaktárii. Lea maiddai vejolaš orrut sierravuođas buohcciviesus. Sierravuohta bistá dássážii go doavttir dadjá ahte lea dearvvaš, dahje iskkus čájeha ahte dus ii leat šat covid-19.
  • ´Siidakarantena´ (Errenáigi): jus doavttir lea dadjan ahte it leat buohcci, muhto leat njoammuduvvon, de fertet leat erremis. Erren mearkkaša ahte fertet leat ruovttus, muhto eai leat liika streaŋga njuolggadusat go orrut sierravuođas. Siidaerren mearkkaša ahte galggat ráddjet oktavuođa earáiguin, muhto it dárbbaš leat áibbas sierravuođas. It sáhte mannat skuvlii, bargu itge searvat eará lágidemiide. Go leat erremis de it ge sáhte mátkkoštit almmolaš sáhtuin (busse, toga, girdi jna.), muhto sáhtát vázzit tuvrra okto. Jus dovddat ahte álgá šaddat čottabávččas, feber, lossat vuoigŋat, de galggat váldit doaktáriin oktavuođa telefovnna bokte. Errenáigi bistá guokte vahku. 

´Siidakarantena´ (Errenáigi) sisttisdoallá:

  • it sáhte mannat bargui dahje skuvlii
  • It sáhte gávppašit rámbuvrras
  • ráddjet mátkkoštemiid
  • it galgga mátkkoštit almmolaš sáhtuin
  • ráddjet báikkiid gos lea álki leat earáid lahka
  • ráddjet lagasoktavuođa earáiguin
  • Go orru sierravuođas ja erremis, de galgá leat ruovttus iige barttas.  

Mun lean siidaerremis dahje siidasirremis. Maid mun dahkat ja sii geaiguin orrun ovttas galgat dahkat dál?

Lea dehálaš ahte čuovut mielde jus ovddidat dávdamearkkaid nugo gosahaga, čottabákčasa, šaddá lossat vuoigŋat, dahje oaččut febera.  Galggat riŋget doaktárii jus ovddidat dávdamearkkaid ja leat definerejuvvon lagasoktavuohtan soapmásii geasa lea duođaštuvvon covid-19.  

Jus leat erremis muhto eai leat dávdamearkkat, de dus ii leat alla njoammunriska. Lea doarvái dutnje ja singuin geainna orut ovttas doallát buori giehtabuhtisvuođa ja eará vuđolaš njoammunsuodjalusdoaimmaid. Rávvejuvvo bassat gieđaid sáibbuin ja čáziin erenomážiid mannjel go lea leamaš hivssegis, ovdalgo borra ja ráhkada biepmu.