Fakta om Kåfjord

Eanet dieđut Gáivuona birra dáppe: https://www.ssb.no/kommunefakta/gaivuotna-kafjord-kaivuono

VEJOLAŠVUOĐAT JA ŠLÁDDJIIVUOHTA

Romssa gávpoga ja Álttá gaskkas ja Ivgu nuorttabealde lea Gáivuona suohkan. Dat ollá Suoma rádjái. Gáivuona suohkanis lea šláddjes luondu mii vávastahttá eanaš olbmuid, vuotna ja albma várit. Gáivuona orruide luondu lea dehálaš, go sii leat čatnasan dasa ja viššalit geavahit dan. Olggostalli olbmuide máŋggalágan buorit vásáhusat leat vejolaččat. Muosi ja jaskatvuođa don gávnnat vázzinmátkkiin, čuoiganláhtus dahje guollebivdomátkkiin.  Varaidsuhppejeaddji dáhpáhussan sáhtát vásihit jikŋon ceggosiid gakcuma ja juogo mohtorgielkká dahje RIB-vancca  leavttu vuona alde.   

Rabas ja guosseláđis suohkanin Gáivuonas leat guhkes árbevierut. Máŋggaid sohkagerddiid olbmot leat hárjánan leat máŋggakultuvrragat ja máŋggagielagat  – ja suohkanis lea vejolaš gullat olbmuid sárdnume sihke dárogiela, sámegiela ja suomagiela.     

Gáivuonas mii áinnas vuostáiváldit sihke ođđa olbmuid orrut ja fitnodagaid vuođđudeami. Min ulbmil lea ahte dáppe galgá leat álki jođihit ealáhusdoaimma ja buorre orrut. Ođđa máŋggadoaimmat hálla gárvánii jagi 2016. Das lea kulturguovddáš mas lea lávdi, ja dasto vel viiddis fálaldahkan searvvit ja sin virkos doaibmamušat.  

Jos vuolggát vuodjit E6-bálgá Dálusvákkis Reaššegeaži oanehis girdihámmanii, de ádjánat sullii 45 min, ja Ráisii, guovllu váldobáikái, don ádjánat 50 min. Romssa gávpogii olmmoš ádjána vuodjit vádjet golbma diimmu. Don sáhtát vuodjit E6-bálgá ja E8-bálgá, dahje riikkabálgá 91, mas leat guokte lahttagaskka.   

Dihtetgo ahte:

• Sullii 60 % suohkana 991 km2 viidodagas lea unnimusat 600 mehtera ábi bajábealde, muhto eanaš olbmot orrot vuotnagáttis ja vákkiin.  

• Gáivuonas dutnje lea oidnosis gululmas Ivgugáissát, muhto ieš suohkanisge leat čalbmáiveaddjis várit, nugo Nordmannviktind (1 355 moh.) ja Stuoračhokka (1240 moh.). Dasto lea háldi, masa sáhtát beaivemátkái vuolgit. Háldi (Suomagillii Halti) lea Suoma alimus várri.

Oadjebas ja buorre, muhto dattetge ii suivat!

ORRUT GÁIVUONAS

Gáivuonas don sáhtát dovdat iežat leat oadjebas – vearredagut eai báljo leatkriminalitet er nærmest som et fremmedord å regne. Mii liikot dan jáhkkui, ahte nu lea dannego olbmuin leat giliin buorit gaskavuođat rabas servodagas.

Suohkan láhčá maid vuođu vai olbmot sáhttet hukset viesuid ráfálaš birrasiidda dahje lahka mihtilmas luonddu ja dan addin vejolašvuođaid. Máŋggas válljejit maid barggu ja oahpu geažil johtit vahkkosaččat Romssa gávpogii, ja doppe sidjiide lea sihke vuoiŋŋadan- dahje doaibmansadji.

Bajásšaddansuorggis oahppodássi lea alit go riikka gaskamearri, ja jagi 2016 mánáidgárddiin lea juohke máná nammii  4,4 bargi. Don it dárbbaš eahpidit ahte mánnái ii leat mánáidgárdesadji: Suohkanis lea golmmain suohkanlaš mánáidgárddiin gokčan gait dárbbuid, ja gait mánáide lea buorre sadji mánáidgárddis.  

Lassin golmma almmolaš mánáid- ja nuoraidskuvlii main lea SFO-fálaldat, suohkanii lea vuođđuduvvon priváhtaskuvla. Ulbmálaš friddja-áigi lea dehálaš buori bajásšaddanbirrasii, ja dasa mis leat Kulturskuvla, friddja-áiggi searvvážat, girjerádju ja máŋga valáštallansearvvi main leat máŋggalágan fálaldagat.   

Olggostallamii leat lohkameahttun ollu vejolašvuođat, ja lassin leat máŋggalágan organiserejuvvon doaimmat sihke mánáid ja rávesolbmuid várás. Spáppa čiekčat lea dieđusge olbmuid miela mielde, ja duddjot ja doaibmat duodjeviesus, mii lea nanus mis. Dasto mis leat ee. koarra, Rukses Ruossa searvi ja mohtorgielkásearvi. Olbmuid beroštupmi searvat friddja-áiggi servviide ealáskahttá suohkana. Jagi miehtá leat unnibuš lágideamit, nugo juovlameassut, mátkkit ja konsearttat. Geasset lea Riddu Riđđu festivála, mii suohkanii geassá ollu olbmuid sihke guhkkin ja lagaš guovlluin.

Dihtetgo ahte::

• Riddu Riđđu festivála dovddaldat muittuha sámi mánáidstohkosa, ja Riddu Riđđu, mii lea festivála namma, mearkkaša “stoarpmaš áhpegáttis”.  

• Skárfvággi lea Norgga válljen 22 kultureanadagas akta , ja dat lea dábálaš mearrasámi giliin buorre ovdamearka.

Hutkás suohkan mas lea šaddanvuođđu

EALÁHUSAT

Gáivuona luondu ii leat duššefal erenoamáš čáppat, go dat lea lassin vel dán guovllu ealáhusaid vuođđu. Suohkana ealáhusvuođđun guollebivdu ja eatnandoallu leat dehálaččat, sihke árbevirolaš vuogi ja ođđa-áigásaš vuogi mielde.

Sáhttitgo mii čuoččuhit ahte  Gáivuona milkkiin ja biergguin lea veaháš buoret máistu? Bivdovanccat eai leat šat nu ollu go ovdal, muhto ain biddjojuvvojit návccat nuorra olbmuide ja ođđa vanccaide, ja mearradoaluide gullevaš ealáhusatge leat vuođđuduvvon, nugo murtobiepmahagat ja borramuš­buvttadeaddji rusttegat.  Čienjalluovtta industriijaguvlložis lea hápman ja káija mat leat E6-bálgá lahka.  

Go mii bidjat searaid lundui ja kultuvrii  gullevaš ealáhusdoaimmaid vuođđudeapmái, de mii ráhkadit ođđa árvovuođu alcceseamet. Gorsa-rovvi  lea buorre ovdamearka, mas jálos olbmot sáhttet juolgái čađnojuvvon gummebátti veagas njulčet gorsii (Geahča gova). Čuoigamat, earenoamáš mátkkit ja guollebivdu ja váidebivdu leat lasseovdamearkkat. Gáivuonas leat geasuheaddji eanadagat ja rikkes kulturárbi maid sáhttit atnit vuođđun.  

Suohkana ealáhusfoanda bargá árjjálaččat juolludettiinis 20-30 doarjaga maiguin ulbmil lea Gáivuonas veahkehit ođđa álggahemiid ja doarjut ovdáneami. Ovttasráđiid Davvi-Romssa iežá suohkaniiguin Gáivuona suohkan lea dorjon Davvi-Romssas vuođđudeddjiid fierpmádaga ja Ráissas ealáhusgárddi. Guđet váldet oktavuođa suohkaniid sáhttet maid jearrat luoikkas kontorsaji, video- ja konfereansa-lanja.

Dihtetgo ahte:

• Viiddis dihtorfierpmádat geahppuda fitnodaga jođiheami, ja geahppudeapmi lea siidakontuvrage sidjiide geat barggu geažil muđuid fertejit jođašit guovtti báikki gaskka juohke vahku.  

• Gáivuotna gullá Finnmárkku ja Davvi-Romssa doaibmabidjoguvlui. Danne olbmuin lea unnit persovdnavearru, ja oahppoloanaid sáhttet jahkásaččat geahpedit 25.000 ruvnnu rádjai. Barggaheaddjidivat ii leat. Dát visot dahká dan, ahte olbmuide gánnáha orrut dáppe.