1. Ulbmil ja áššedoaibmasuorgi.................................................................................................................... 3
    1. Áššegieđahallannjuolggadusat maid láhkavuođđu lea suohkanlágas........................................... 3
    2. Njuolggadusbuktosa geavahanáššedoaibmasuorgi.................................................................... 3
    3. Lobálašvuohta/rievdadusat.......................................................................................................... 3
  2. Čoahkkingohččun - Álbmotválljejuvvon áirasiid vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat............................. 3
    1. Čoahkkimiid áigemuttu mearrideapmi......................................................................................... 3
    2. Čoahkkingohččun ja áššelistu....................................................................................................... 3
    3. Čoahkkimiiboahtingeatnegasvuohta ja várrelahtuid čoahkkimiigohččun.................................... 3
    4. Bellodatgullevašvuođa molsun válgaáigodagas..................................................................... 4
    5. Bealálašvuohta............................................................................................................................ 4
      1. Bealálašvuođa čuovvumušat - hálddahuslága § 41.......................................................... 4
  3. Áššečielggadeapmi.................................................................................................................................. 4
    1. Áššiid ráhkkanahttin álbmotvállejuvvon orgánaide..................................................................... 4
    2. Árvalusevttohanvuoigatvuohta - politihkalaš.............................................................................. 5
    3. Čállingotti bargamušat............................................................................................................ 5
  4. Čoahkkimiid čađaheapmi.................................................................................................................. 5
    1. Čoahkkima rahpan................................................................................................................... 5
    2. Čoahkkinalmmolašvuohta....................................................................................................... 6
    3. Áššiid ortnevuorru, čoahkkinortnega iežáhuhttin.................................................................... 6
    4. Čálalaš gažaldagat.................................................................................................................... 6
    5. Njálmmálaš gažaldagat............................................................................................................ 7
    6. Viiban čoahkkimis..................................................................................................................... 7
    7. Čoahkkinjođiheaddji váldahallan ášši hárrái............................................................................. 7
    8. Digaštallan.............................................................................................................................. 7
    9. Evttohusaid ovdabuktin čoahkkimis......................................................................................... 8
    10. Jienasteapmi...................................................................................................................... ....8
    11. Jienasteapmi sáhttá čađahuvvot čuovvovaš vugiid mielde........................................................8
    12. Ovttamađu jietnalogut................................................................................................................. 9
    13. Ekonomiijaplána ja jahkebudjeahtta....................................................................................... 9
    14. Jietnalohkankoavku................................................................................................................... 9
    15. Čoahkkingirji.................................................................................................................................. 9
    16. Beavdegirjelásahus..................................................................................................................... 10
    17. Iežá čoahkkinoassálastit.............................................................................................................. 10
  5. Vásedin áššegieđahallan suohkanstivrras....................................................................................... 10
    1. Suohkanstivrra oktiibidjan.................................................................................................... 10
    2. Gulaskuddamant.......................................................................................................................... 10
    3. Interpellašuvnnat...................................................................................................................... 11
    4. Lobálašvuođadárkkisteapmi.................................................................................................... 11
    5. Ássiálgagat ja ráđđeaddi álbmotjienasteamit.............................................................. 12
    6. Sáttatolbmot álbmotválljejuvvon orgánaide............................................................. ... 12
  6. Prinsihpalaš áššit........................................................................................................          ...... 12
    1. Bargovuohki mearridan dihte leago ášši prinsihpalaš............................................ ... 12
    2. Árvvištaladettiin leago ášši prinsihlalaš vai ii galgá čuovvovaš árvvoštallan dahkkojuvvot.. 13
  7. Ovdagoddi.............................................................................................................................. 13
    1. Ovdagoddi:...................................................................................................................... 13
  8. Bistevaš lávdegottot............................................................................................................................ 14
    1. Áššiid juohkin lávdegottiide............................................................................................... 14
    2. Lávdegottit - Bargoáššesuorgi.................................................................................................... 14
    3. Gažaldagat iežas áššesuorggi siskobealde................................................................................ 14
  9. Bearráigeahččanlávdegoddi................................................................................................................... 15
    1. Bearráigeahččanlávdegotti doaibma - suohkanlága kapihtal 23................................................. 15
  10. Válgalávdegoddi.................................................................................................................................. 15
    1. Earenomáš mearrádusat:......................................................................................................... 16
  11. Hálddahuslávdegoddi - suohkanlága § 5-11................................................................................. 16
  12. Váidaluslávdegoddi................................................................................................................................. 16
  13. Válgastivra...................................................................................................................................... 17
  14. Ráđit............................................................................................................................................... 18
    1. Boarrásiidráđđi..................................................................................................................18
    2. Ráđđi olbmuid várás geat leat doaibmavádjigat.................................................................... 18
    3. Nuoraidráđđi........................................................................................................................ 18
    4. Ovddasvástádussuorgi.......................................................................................................... 18
  15. Álbmotválljejuvvon áirasiid geahčadanvuigatvuohta Gáivuina suohkanis.......................................... 19
    1. Mearrádusat geahčadeami hárrái - suohkanlága § 11-12....................................................... 19
  16. Váidalusgieđahallan hálddahuslága mielde....................................................................................... 20
    1. Makkár mearrádusat sáhttet váidaluvvot hálddahuslága mielde?........................................ 20
    2. Gii sáhtá váidalit eaŋkilmearrádusaid?................................................................................. 20
    3. Gii lea váidalusinstánsa?...................................................................................................... 20
    4. Váidalanáigemearri................................................................................................................. 20
    5. Jus váidalanáigemeari ii doahttaluvvo...................................................................................... 20

 

1. Ulbmil ja áššedoaibmasuorgi

1.1 Áššegieđahallannjuolggadusat maid láhkavuođđu lea suohkanlágas

Suohkanlága § 11-12 mielde lea suohkanstivra ieš mii njuolggadusbuktosa bokte sáhttá mearridit vuđolaččat njuolggadusaid álbmotválljejuvvon orgánaid áššegieđahallama várás. Dat njuolggadusat mat gustojit Gáivuona suohkanstivrra áššegieđahallamii, čuvvot dán njuolggadusbuktosis ja leat muđui suohkanlága mielde.

1.2 Njuolggadusbuktosa geavahanáššedoaibmasuorgi

Njuolggadusbuvttus gusto suohkanstivrii, ovdagoddái, bissovaš lávdegottiide ja ráđiide, mat leat ásahuvvon suohkanlága mielde, ja maiddái iežá álbmotválljejuvvon orgánaide dan mahttái go dat heive.

1.3 Lobálašvuohta/rievdadusat

Dán njuolggadusbuktosa lea Gáivuona suohkanstivra mearridan. Rievdadusaid sáhttá dušše suohkanstivra dahkat.

2. Čoahkkingohččun - Álbmotválljejuvvon áirasiid vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat

2.1 Čoahkkimiid áigemuttu mearrideapmi

Čoahkkimat dollojuvvojit jahkásaš čoahkkinplána mielde, man suohkanstivra mearrida. Lassin sáhttet dollojuvvot čoahkkimat go jođiheaddji dahje uhcimustá 1/3 lahtuin gáibidit dan, veardit suohkanlágain § 11-2.

2.2 Čoahkkingohččun ja áššelistu

Orgána jođiheaddji ráhkada áššelisttu ovttaskas čoahkkimii. Suohkandirektevra galgá fuolahit ahte áššit mat leat biddjojuvvon áššelistui, leat dohkálaččat čielggaduvvon.

Gohččun ja áššebáhpirat mat eai leat čuldojuvvon eret almmolašvuođas, almmuhuvvojit suohkana neahttasiidduin čieža beaivvi ovdal čoahkkima. Áirasiidda ja sadjásašáirasiidda dieđihuvvo dakkaviđe, áirasiid iežaset almmuhan mobiilatelefovnna ja epoastačujuhusa bokte, ahte áššebáhpirat leat dábuhanmuttos.

Spiehkastahkan sáhttá ovtta čoahkkimii árvvoštallat maŋŋilsáddet áššiid, dahje bidjat áššelistui lassiáššiid, juos sátnjehođiheaddji/jođiheaddji árvvoštallá ahte earenoamáš deasttat gáibidit dan. Orgána mearrida ieš galgetgo áššit váldojuvvot gieđahallamii vai maŋiduvvot čuovvovaš čoahkkimii.

2.3 Čoahkkimiiboahtingeatnegasvuohta ja várrelahtuid čoahkkimiigohččun

Son gii lea válljejuvvon álbmotválljejuvvon orgánii, lea geatnegahttojuvvon oassálastit orgána čoahkkimiidda, juos sus ii leat dohkálaš viibansivva, veardit suohkanlágain § 8-1.

Dohkálaš viibamin adnojuvvojit dilálašvuođat, mat dagahit ahte guoskevaš lahttu ii sáhte boahtit čoahkkimii almmá vára haga dearvvašvuhtii dahje čálgui dahje almmá hilggotkeahttá deaŧalaš geatnegasvuođaid. Earenoamáš geatnegasvuohta sáhttá maiddái siskkildit deastta mii sus lea iežas váldobargaddái.

Dohkálaš viibamat sáhttet maiddái leat earenoamáš riegádanbeaivvit, čoahkkimat skuvllas dahje mánáidgárddis gos čoahkkináigemuttut eai sáhte rievdaduvvot, ja luomu čađaheapmi. Eahpádusáššiin galgá ságaškuššojuvvot joavkojođiheddjiin ja/dahje sátnejođiheddjiin.

Juos lahttu dahje gohččojuvvon sadjásašáirras ii sáhte boahtit álbmotválljejuvvon orgána čoahkkimii dohkálaš viibama geažil, de galgá son dallánaga dieđihit dán lávdegoddečállái bálvaluskantuvrii. Dát fas galgá johtileamos lági mielde gohččut sadjásašáirasa čoahkkimii, veardit suohkanlágain § 7-10.

2.4 Bellodatgullevašvuođa molsun válgaáigodagas

 «Nammačuorvunlisttus» čuožžu áirras dan bellodaga listtus man ovddas son lea válljejuvvon sisa. Ođđa bellodatmerkejupmi: Sorjjasmeahttun.

Juos sorjjasmeahttun áirras dieđiha viibama, de gohččojuvvo sadjásašáirras dan bellodagas man ovddas son lea válljejuvvon, dan nummarvuorus mas son lea válljejuvvon.

2.5 Bealálašvuohta

Bealálašvuohta ásahallojuvvo hálddahuslágas § 6 ja sierranjuolggadusain mat leat addojuvvon suohkanlágas § 11-10. Son gii lága dahje álbmotválljejuvvon orgána mearrádusa mielde rehkenastojuvvo bealálažžan, ii oassálastte guoskevaš ášši gieđahallamii. 

Álbmotválljejuvvon áirras lea geatnegahttojuvvon ieš farggamustá, ja áiggebále ovdal čoahkkima, árvvoštallat iežas bealátkeahtesvuođa (habilitehta) ja dieđihit bealálašvuođa (inhabilitehta), dahje bealálašvuođavuosteákkastallamiid čállingoddái árvvoštallama várás. 

Guoskevaš orgána jienasta das, galgágo lahttu geassádit ášši gieđahaladettiin. Lahttu ii oassálastte ieš jienasteapmái iežas bealátkeahtesvuođa alde.

Orgána gieđahallamis bealátkeahtesvuođa gažaldagaid galgá čálihuvvot beavdegirjái. 

2.5.1 Bealálašvuođa čuovvumušat - hálddahuslága § 41

Juos bealálaš lea oassálastán ášši ráhkkanahttimii dahje mearrideapmái, de lea dát áššemeannudanmeattáhus mii sáhttá mielddisbuktit ahte dat mearrádus mii lea dahkkojuvvon lea eahpegustojeaddji. Mearrádus mii gillá dakkár áššemeannudanmeattáhusa, lea dattetge «gustojeaddji go lea árta rehkenastit ahte meattáhus ii sáhte váikkuhan mearrideaddjin mearrádusa sisdollui», veardit hálddahuslágain § 41.

3. Áššečielggadeapmi

3.1 Áššiid ráhkkanahttiin álbmotvállejuvvon orgánaide

Suohkandirektevra fuolaha ahte ášši maid álbmotválljejuvvon orgánat gieđahallet, leat dohkálaččat čielggaduvvon. Čielggadeapmi galgá addit duohta, čađačuovgi ja rievttálaš vuđđosa mearrádusa dahkamii. Áššiin mat galget mearriduvvot hálddahuslága mielde, galgá ášši leat nu bures čuvgehuvvon go vejolaš. Suohkandirektevrras lea maiddái ovddasvástádus mearrádusaid doibmiibidjamis almmá ákkahis áji haga, veardit suohkanlágain § 13.1

Gáivuona suohkana áššegieđahallan vuođđuduvvá ollašuhttojuvvon áššegieđahallama prinsihppii. Dat mearkkaša ahte áššiin maid máŋga politihkalaš orgána galget gieđahallat, galgá leat seammalágan áššeovdanbuktin ja árvalusevttohus suohkandirektevrras.

Suohkandirektevra ii rievdat áššeovdanbuktima maŋŋilgo politihkalaš gieđahallan lea álgán. Juos lea dárbu addit dievasmahtti bajásčuvgehusaid dahje lassičielggademiid, de čuvvot dát čálusin mii gullá áššái. Suohkandirektevra galgá čuvgehit mearrádusorgána vejolaš lobihis mearrádusain, millosepmosit seamma čoahkkimis.

3.2 Árvalusevttohanvuoigatvuohta - politihkalaš

Čuovvovaš orgánain lea árvalusevttohanvuoigatvuohta áššiin maid Gáivuona suohkanstivra galgá gieđahallat:

  • Ovdagoddi – jahkebudjeahtas, ekonomiijaplánas, jahkerehketdoalus ja iežá ekonomiijaáššiin; vearromearrádusain, Suohkanplánas ja suohkanoasseplánas. 
  • Bearráigeahččanlávdegoddi – áššiin mat bohtet ovdan lágas ja láhkaásahusain dahje main suohkanstivra lea earenoamážit dáhtton dan.
  • Válgalávdegoddi buot áššiin mat gustojit válggaide maid suohkanstivra galgá čađahit.
  • Bajásšaddama ja fuola lávdegoddi ja Birrasa, doaimma ja ovddideami lávdegoddi áššiin maid suohkanstivra galgá mearridit.
  • Válgastivra áššiin maid suohkanstivra galgá mearridit.
  • Sámepolitihkalaš lávdegoddi.

3.3 Čállingotti bargamušat

Suohkandirektevra, dahje son gean son fápmuda, doaimmaha čállingoddefunkšuvnna álbmotválljejuvvon orgána ovddas.

Čállingottis lea ovddasvástádus sáddet ja almmuhit orgána áššebáhpiriid, čoahkkingulahemiid, beavdegirjji ja čoahkkin-/beavdegirječálihemiid. Dáin fuolaha bálvaluskantuvra.

Čoahkkimiid doaladettiin fuolahuvvo čállifunkšuvnna dáinna lágiin:

Bálvaluskantuvra lea čálli suohkanstivrra ja ovdagotti ovddas, dán vuolde ovdagotti doaimma ovddas válgastivran ja ealáhusstivran.

Bálká-/bargiidossodat lea čálli čoahkkimiin maid Hálddahuslávdegoddi ja Bargobiraslávdegoddi dollet.  

Suohkanhoavddat dahje son gean dát fápmudit leat čállit Bajásšaddama ja oahpahusa lávdegottis (BOL) čoahkkimiin. Birrasa, doaimma ja ovddideami lávdegottis (BDOL) leat čállin čujuhuvvon doaibmaossodaga áššegieđahallijoavkku bargit.

Ovddidanossodagas lea čállifunkšuvdna čoahkkimiin maid Sámepolitihkalaš lávdegoddi (SPL) doallá.

4. Čoahkkimiid čađaheapmi

4.1 Čoahkkima rahpan

Álbmotválljejuvvon orgána jođiheaddji jođiha čoahkkima. Jođiheaddji viibbadettiin lea nubbejođiheaddji čoahkkinjođiheaddji. Juos goappašagat viibaba, de válljejuvvo earenoamáš čoahkkinjođiheaddji eanetlohkoválggaid bokte, veardit suohkanlágain § 7-8.

Álbmotválljejuvvon orgána čoahkkinjođiheaddji čuorvu nama mielde buot oassálasti lahtuid ja sadjásašlahtuid geat galget oassálastit viibi lahtuid ovddas. Lahtut ja sadjásašlahtut geat bohtet maŋŋil čuorvuma, dieđihit čoahkkinjođiheaddjái ovdalgo váldet čohkkedaga.

Juos láhkamearriduvvon lohku lahtut leat sajis (uhcimustá bealli, vuođđudeaddji čoahkkimis 2/3), de julggaštuvvo ahte čoahkkin lea álggahuvvon.

4.2 Čoahkkinalmmolašvuohta

Når en sak behandles for lukkende dører etter kommuneloven § 11-5, plikter de folkevalgte å bevare taushet om de opplysninger som etter lov er underlagt taushetsplikt.

Álbmotvállejuvvon orgána doallá čoahkkimiiddis rabasin almmolašvuhtii juos iežá ii čuovo suohkanlágas § 11-5.

Álbmotválljejuvvon orgána galgá mearridit giddet čoahkkima go galgá gieđahallat ášši mii guoská bargi virggálaš dilálašvuođaide. Orgána galgá maiddái mearridit giddet čoahkkima go gieđahallá ášši mii sisdoallá bajásčuvgehusaid maid láhkamearriduvvon jávohisvuođageatnegasvuohta siskkilda.

Álbmotválljejuvvon orgána sáhttá mearridit giddet čoahkkima juos okta eaktu čuovvovaš eavttuin lea devdojuvvon:

  1. Persovdnasuodjalusa vuhtiiváldin gáibida čoahkkima giddet.
  2. Dettolaš almmolaš beroštumiid vuhtiiváldin gáibida ahte čoahkkin giddejuvvo, ja čoahkkimis bohtet ovdan bajásčuvgehusat mat livčče sáhttán beitojuvvot geahčadeamis almmolašvuođalága mielde juos dat livčče čužžon čállojuvvon áššebáhpiris.

Álbmotválljejuvvon orgána dahje čoahkkinjođiheaddji sáhttá mearridit ahte čoahkkima giddemis digaštallojuvvo gitta čoahkkimis. Jienasteapmi čoahkkima vejolaš giddemis galgá dollojuvvot rabas čoahkkimis.

Go ášši gieđahallojuvvo gitta uvssaid duohken suohkanlága § 11-5 mielde, de leat álbmotválljejuvvon áirasat geatnegahttojuvvon bisuhit jávohisvuođa bajásčuvgehusaid hárrái mat lága mielde leat jávohisvuođageatnegasvuođa vuollásaččat.

4.3 Áššiid ortnetvuorru, čoahkkinortnega iežáhuhttin

Orgána mearrida ieš galgetgo áššit mat leat biddjojuvvon áššelistui hilgojuvvot, váldojuvvot gieđahallamii dahje maŋiduvvot čuovvovaš čoahkkimii. Dat áššit politihkalaš orgánain mat gusket nuoraidáirasiidda, gieđahallojuvvot váldonjulggadusa mielde árrat čoahkkima doaladettiin.

Juos orgána ii mearrit juoidá iežá, de gieđahallojuvvojit áššit dan ortnetvuoru mielde masa dat leat biddjojuvvon áššelistui.

Álbmotválljejuvvon orgána sáhttá dábálaš eanetloguin mearridit maŋidit realitehtameannudeami áššiin mii lea áššelisttus. Sáhttá maiddái dahkat mearrádusa áššis mii ii leat biddjojuvvon áššelistui, juos čoahkkinjođiheaddji dahje 1/3 oassálasti lahtuin eai vuosttal dán, veardit suohkanlágain § 11-3.

Gulaskuddamat galget beroškeahttá nummarortnegis gieđahallojuvvot iežá áššiid maŋŋil. Čoahkkinjođiheaddji galgá čoahkkima álggus dieđihit dakkár áššiin.

4.4 Čálalaš gažaldagat

Čálalaš gažadalagat galget gustot konkrehta dilálašvuođaide ja dieđihuvvot millosepmosit čoahkkinjođiheaddjái dahje suohkandirektevrii maŋimustá guokte beaivvi ovdal čoahkkima. Čoahkkinjođiheaddji galgá vástidit gažaldaga čoahkkimis, muhto sáhttá duhtat gaskaboddosaš čilgehusa addimii vuosttaš čoahkkimis, ja dasto ollistit dán dievat vástádusain čuovvovaš čoahkkimis. 

Čálalaš gažaldagat sáhttet jerrojuvvot buot lágan álbmotválljejuvvon orgánain.

Čálalaš gažaldagat leat oanehis gažaldathápmi, eaige leat digaštallama gaskaoapmin. Sisaaddojuvvon čálalaš gažaldagat čálihuvvojit beavdegirjái.

4.5 Njálmmálaš gežaldagat

Njálmmálaš gažaldagaide addojuvvojit njálmmálaš vástádusat. Njálmmálaš gažaldagat eai čálihuvvo beavdegirjái. Njálmmálaš gažaldagat sáhttet jerrojuvvot buot lágan álbmotválljejuvvon orgánain.

Njálmmálaš gažaldagat leat oanehis gažaldathápmi, eaige leat digaštallama gaskaoapmin.

4.6 Viiban čoahkkimis

Das rájes go čoahkkin leat lobálaččat álggahuvvon, ja dassážiigo čoahkkin loahpahuvvo, sáhttet lahtut guođđit lanja dušše šihttojuvvon bottuin, oanehet áigodagaide, eaige aiddo ovdalašgo ášši galgá váldojuvvot jienasteapmái.

Juos gii nu lobálaš viibama dihte ferte guođđit čoahkkima šiehtadaladettiin, de dieđiha son dakkaviđe dás čoahkkinjođiheaddjái nu ahte sadjásašlahttu sáhttá váldit čohkkedaga. Go lahttu/sadjásašlahttu lobálaččat lea váldán čohkkedaga álbmotválljejuvvon orgánii, de son ii sáhte geassádit maŋŋilgo jienasteapmi lea álggahuvvon.

4.7 Čoahkkinjođiheaddji válddahallan ášši hárrái

Čoahkkinjođiheaddji lohká namahusa mii áššái lea biddjojuvvon čoahkkingohččumii. Lassin ovdanbuktojuvvo árvalusevttohus mii lea áššelisttus, ja vel vejolaš oaivilerohus nai mii lea árvalusevttoheaddji orgánas.

Juos leat lassiáššebáhpirat dahje -bajásčuvgehusat áššis, de galgá álo dáin dieđihuvvot. Čoahkkinjođiheaddji váldá dasto ášši digaštallamii.

4.8 Digaštallan

Maŋŋilgo ášši váldojuvvo gieđahallamii, de jearrá sátnejođiheaddji dáhttugo giige sátnevuoru. Juos máŋggas dáhttot sáni oktanaga, de mearrida sátnejođiheaddji ortnetvuoru. Dan botta go digaštallojuvvo, de ii berre oktage oažžut sátnevuoru eambbo go guktii.

Juohke sáhkavuoru maŋŋil addojuvvo vuogasvuohta buktit ovdan vuorrodajaldaga (replihka). Buohkat geat sihtet vuorrodajaldaga buktit sáhkavurrui, fertejit sihtat sáni sáhkavuoru ollodahkii.

Vuorrodajaldat galgá njuolga čujuhuvvot dán sáhkavurrui, iige galgga hábmejuvvot ođđa sáhkavuorrun dahje šaddat vuorrodajaldahkan nuppiide vuorrodajaldagaide. Vuorrodajaldaga ulbmil berre leat čielggadit dahje čiekŋudit ovddit sáhkavuoru ja berre loahpahuvvot gažaldagain. Maŋŋil vuorrodajaldatlonohallama oažžu son gii doalai sáhkavuoru, vuogasvuođa buktit oanehis loahppavuorrodajaldaga.

Son gii háliida vuorrodajaldaga buktit, galgá geiget guokte suorpma áibmui signálan dan botta go sárdnideaddji doallá su sáhkavuorus.

Suohkanstivračoahkkimiin galget buot vuorrodajaldagat ja sáhkavuorut ovdanbuktojuvvot sárdnestuolus. Juos čoahkinjođiheaddji háliida oassálastit digaštallamii, de son ii sáhte ieš jođihit sáni iežas sáhkavuoru doaladettiin. Sárdnideaddji galgá čujuhit sániidis čoahkkinjođiheaddjái, iige čoakkalmassii.

Ii oaččo celkojuvvot mihkkege, ii sáhkavuoruin iige vuorrodajaldagain, mii loavkida čoakkalmasa, muhtin lahtuid dahje iežáid. Iige leat lohpi ráhkadit rieja ja ráfehisvuođa dovddahan dihte duhtameahttunvuođa dahje guorraseami.

Čoahkkinjođiheaddji ii galgga gaskkalduhttit geange geas lea sátni, juos dat ii dáhpáhuva bisuhan dihte daid mearrádusaid mat leat addojuvvon njuolggadusbuktosis dahje njulgen dihte boasttuipmárdusaid sárdnideaddji beales. 

Čoahkkinjođiheaddji evttoha loahppasázu bidjat sárdnideaddjilistui, go ášši orru leamen dievvasit digaštallojuvvon. Seammás go loahpasáhcu evttohuvvo, sáhttet sii geat oaivvildit alddiineaset leamen vel juoidá eanet maid lasihit, čálihit iežaset sárdnideaddjilistui.

4.9 Evttohusaid ovdanbuktin čoahkkimis

Evttohusaid eai sáhte iežát go álbmotválljejuvvon orgána lahtut buktit ovdan, juos sierra láhkamearrádus ii atte iežáide nai vuoigatvuođa ovddidit evttohusaid.

Evttohus galgá:

  • leat čálalaš ja addojuvvot čoahkkinjođiheaddjái.
  • leat vuolláičállojuvvon dahje sisasáddejuvvon evttoheaddji epoastačujuhusas, dakkaviđe sáddejuvvo dat elektrovnnalaččat čoahkkinčállái.

  • Evttohusa sáhttá:

  • ovdanbuktit njálmmálaččat juos dat gusto válggaide, virgáibidjamiidda dahje áššái mainna galgá realitehtameannuduvvot dahje mii galgá maŋiduvvot.
  • Čoahkkinjođiheaddji galgá refereret buot evttohusaid ovdalgo digaštallan lea loahpahuvvon.

Sáddenevttohusat

Sáddenevttohusat leat evttohusat mat biddjojuvvojit ovdan ášši gieđahaladettiin. Evttohusain ii realitehtameannuduvvo, muhto jienastuvvo galgágo evttohus sáddejuvvot suohkandirektevrii oažžun dihte sus oanehis dávisteami, mii lea vuođusin álbmotválljejuvvon áirasiidda árvvoštallat čuovvuleami viidáseappot, dahje njuolga nuppi iežá álbmotválljejuvvon orgánii.

4.10 Jienasteapmi

Ášši váldojuvvo jienasteapmái go digaštallan lea loahpahuvvon. Ii leat vuogasvuohta váldit iežá áššiid gieđahallamii ovdalgo jienasteapmi lea loahpahuvvon.

Juos ášši lea juhkkojuvvon osiide, dahje juos galgá jienastuvvot máŋga evttohusa alde, de evttoha čoahkkinjođiheaddji ortnetvuoru jienasteapmái dahje molssaevttolaš jietnaaddima. Galgá leat vuogasvuohta dovddahit sihke prinsipála ja subsidiára oaidnoguottuid jienasteamis. Juos šaddá digaštallan jienastanvuogi alde, de galgá čoahkkinjođiheaddji geahččat bearrái ahte ahte sii geain lea sátnevuorru bissot jienastangažaldagas.

Čoahkkinjođiheaddji sáhttá evttohit ahte galgá dahkkojuvvot geahččalanjienasteapmi, mii ii leat čatnavaš ovdal loahpalaš jienasteami áššis. Juos jienasteapmi juhkkojuvvo osiide, de berre dábálaččat jienastuvvot gaskaboddasaččat juohke čuoggá alde, ja dasto – dás maiddái maŋŋil geahččalanjienasteami juos dakkár lea – olles árvalusevttohusa alde loahpas.

Dušše lahtuin geat leat čoahkkinsálas dallego ášši váldojuvvo jienasteapmái, lea vuoigatvuohta jienastit. Sii eai sáhte guođđit čoahkkinsála ovdalgo jienasteapmi lea geargan, ja leat geatnegahttojuvvon jienastit. Válggain sáhttá geavahit guoros jietnalihpu.

4.11 Jienasteapmi sáhttá čađahuvvot čuovvovaš vugiid mielde​

  1. Jávohis dohkkehemiin, juos oktage ii vuostálastte dán.
  2. Dainna lágiin ahte čoahkkinjođiheaddji ávžžuha lahtuid geiget nuppi gieđa bajás. Vuostejienastangeahččaleapmi galgá čađahuvvot juos čoahkkinjođiheaddji dáhttu dan dahje lahttu gáibida dan.
  3. Nammačuorvumiin. Dát jienastanvuohki sáhttá geavahuvvot dušše dallego galgá jienastuvvot juo dahje ii. Mearriduvvo vuorbádemiin guđe namain čuorvun galgá álggahuvvot, ja čuorvun jotkojuvvo dasto alfabehtalaš ortnegis. Nammačuorvun geavahuvvo go čoahkkinjođiheaddji mearrida dan dahje lahttu gáibida dan ja dása guorrasit uhcimustá 1/5 álbmotválljejuvvon orgána lahtuin.  
  4. Jienastanlihpuiguin almmá vuolláičállaga haga. Dát jienastanvuohki sáhttá dušše geavahuvvot válggain dahje virgábidjamiin ja galgá geavahuvvot dušše dákkár jienastemiin juos okta lahttu gábida dan.
  5. Válggain ja virgábidjamiin sáhttá juohke okta lahttu gáibidit čálalaš jienasteami.

4.12 Ovttamađu jietnalogut

Mearrádusat dahkkojuvvojit dábálaš eanetloguin daid jienain mat addojuvvojit juos iežá ii čuovo suohkanlágas, veardit suohkanlágain § 11-9. Iežá áššiin go dain mat gustojit válggaide, lea čoahkkinjođiheaddji jietna mearrideaddji juos jienaid lohku mat leat beali ja vuostá leat ovttamađu.

4.13 Ekonomiijaplána ja jahkebudjeahtta

Ekonomiijaplána dahje jahkebudjeahta gieđahaladettiin jienastuvvo loahpalaš jienasteamis ekonomiijaplána dahje jahkebudjeahta evttohusa alde ollislašvuohtan. Juos leat ovdanbuktojuvvon molssaevttolaš evttohusat, ja ii oktage dáin oaččo eanetlogu vuosttaš gearddi jienasteamis, de jienastuvvo dasto molssaevttolaččat dan guovtti evttohusa gaskkas mat ožžo eanemus jienaid dás, geahča suohkanlága § 11-9 goalmmát lađđasa.

4.14 jietnalohkanjoavku

Čálalaš jienasteamis válljejuvvo jietnalohkkijoavku mas leat golbma lahtu suohkanstivrras.

4.15 Čoahkkingirji

Álbmotválljejuvvon orgánaid šiehtadallamiin galgá čállojuvvot beavdegirji (čoahkkingirji), veardit suohkanlágain § 11-4. Beavdegirji galgá sisdoallat:

  • čoahkkinbáikki, beaivemeari, áigemuttu
  • čoahkkimii boahtán lahtuid oktan bellodahkii čujuhemiin 
  • viibi lahtuid oktan bellodahkii čujuhemiin
  • čoahkkimii boahtán sadjásašlahtuid oktan bellodatgullevašvuođa merkejumiin
  • áššelisttu mii lea nummarastojuvvon kaleanddarjagi ja áššenamahusa ortnetvuoru mielde
  • vejolaš mearkkašeamit čoahkkingohččumii ja áššelistui.

Eaŋkilášši čoahkkingieđahallan:​

  • Sisaboahtán evttohusat
  • Čoahkkima giddema oktavuođas galgá láhkavuođđu ovdanbuktojuvvot
  • Bealálašvuođa oktavuođas ferte orgána gieđahallan ja láhkavuođđu ovdanbuktojuvvot
  • Juos gii nu boahtá dahje manná šiehtadallamiid áigge, de čálihuvvo beavdegirjái dát.

Beavdegirji dohkkeheapmi:​

  • Čoahkkinjođiheaddji dohkkeha beavdegirjji, nu fargga go lávdegoddečálli lea válbmen dan, dat dahkkojuvvo fidnenláhkai ruovttusiiddu bokte ja SharePoint bokte álbmotválljejuvvon áirasiidda.
  • Dohkkehuvvon beavdegirji galgá leat válmmaš nu fargga go vejolaš maŋŋil čoahkkima, vuolggasajis vahku maŋŋil dollojuvvon čoahkkima. 
  • Loahpalaš mearrádusaid sierračálut sáddejuvvojit jotkkolaččat, go beavdegirji lea dohkkehuvvon. Juos ášši galgá viidáseappot nuppi iežá lávdegoddái, de biddjojuvvo dat ráidolistui, almmá sáddekeahttá sierračálu ovdalgo áššis lea loahpalaš mearrádus.

4.16 Beavdegirjilasáhus

Lea vuogasvuohta ovdanbuktit beavdegirjelasáhusa. Beavdegirjelasáhus galgá oanehaččat čilget spiehkkaseaddji oainnu jienasteamis. Beavdegirjelasáhusas dieđihuvvo čoahkkimis ja galgá sáddejuvvot elektrovnnalaččat čállingoddái maŋimustá čuovvovaš beaivvi.

4.17 Iežá čoahkkinoassálastit

Suohkandirektevrras, dahje sus gean direktevra čujuha, lea čoahkkinastin- ja sárdnunvuoigatvuohta buot suohkanalaš álbmotválljejuvvon orgánain, earret bearráigeahččanlávdegottis, veardit suohkanlágain § 13-1, 5. lađđasiin.

Bargiid áirasiin lea čoahkkinastin- ja sárdnunvuoigatvuohta álbmotválljejuvvon orgánain, go dat galget gieđahallat áššiid mat gustojit bargiid ja bargoaddi suohkana gaskavuhtii, veardit suohkanlágain § 13-4.

5. Vásedin áššegieđahallan suohkanstivrras

5.1 Suohkanstivrra oktiibidjan

Suohkanstivra lea bajimuš suohkanlaš orgána ja dahká mearrádusaid suohkana ovddas dan mahttái go iežá ii čuovo lágas dahje delegerenmearrádusas, veardit suohkanlágain § 5-3.

Suohkanstivrras lea 17 lahtu ja sadjásašlahtu maid suohkana jienastanvuoigatvuođalaš ássit válljejit njuolggadusaid mielde mat leat mearriduvvon lágas. Válggat gustojit njealjejahkásaš suohkanlas válgaáigodahkii, veardit suohkanlágain § 5-5.

Suohkanstivra lea mearridanfámolaš go uhcimustá bealli lahtuin, namalasii 9 lahtu, leat leamaš čoahkkimis ja leat addán jiena guoskevaš áššis.

Áššit ekonomiijaplánas, jahkebudjeahtas ja vearromearrádusas galget olggossáddejuvvot maåimustá 7 beaivvi ovddalgihte. Alideapmi ja ođđaválggat dáhpáhuvvet suohkanlága § 7-10 mielde.

5.2 Gulaskuddamat

Áššiid lassin mat leat čállojuvvon čoahkkingohččumii, sáhttá suohkanstivrra juohke lahttu bidjat gulaskuddama sátnejođiheaddjái, veardit suohkanlágain § 11-2.

Leat golbma gažaldathámi: Interpellašuvdna, čálalaš gažaldat ja njálmmálaš njálmmálaš gažaldat.

Suohkanstivrra juovlamánu čoahkkimii mii gieđahallá budjeahta, ja geassemánu čoahkkimii mii gieđahallá jahkedieđáhusa, ávžžuhuvvojit suohkanstivrraáirasat vealtat sáddemis gulaskuddamiid.

Gulaskuddamat galget váldonjuolggadussan, almmá doahttalkeahttá nummarortnega, giđahallojuvvot iežá áššiid maŋŋil.

5.3 Interpellašuvnnat

Dát leat gulaskuddamat mat gusket prinsihpalaš dilálašvuođaide, main interpellánta dáhttu digaštallojuvvot. Interpellašuvdna ferte guoskat áššiide mat lunddolaččat gullet suohkanstivrra doaibmasuorggi vuollái. Vai sátnejođiheaddji galgá sáhttit dábuhit bajásčuvehusaid mat leat dárbbašlaččat vástidan dihte interpellašuvnna, de berrejit dakkár gulaskuddamat leat čálalaččat ja sátnejođiheaddji gieđas maŋimustá čieža bargobeaivvi ovdal čoahkkima. Interpellašuvdna sáddejuvvo deike: postmottak@kafjord.kommune.no ja ordforer@kafjord.kommune.no

Digaštallan interpellašuvnnaid gieđahaladettiin:​

  • Interpellántii/gažadeaddjái addojuvvo gitta viđa minuhta rádjai sárdnunáigin vuođuštit su iežas gažaldaga.
  • Sátnejođiheaddjái addojuvvo gitta viđa minuhta rádjai sárdnunáigin vástidit gažaldaga. Vástádusat sáhttet dahkkojuvvot čálalažžan.
  • Interpellántii/gažadeaddjái addojuvvo vuogasvuohta doallat sáhkavuoru gitta njealji minuhta rádjai maŋŋil sátnejođiheaddji vástádusa.

Evttoheapmi interpellašuvnnaid oktavuođas

Evttohusaid mat ovdanbuktojuvvojit dakkár gulaskuddamiid oktavuođas, sáhttá suohkanstivra váldit gieđahallamii, juos čoahkkinjođiheaddji dahje goalmmádas čoahkkinasti lahtuin eai vuostálastte dan, veardit suohkanlágain § 11-3.

Interpellašuvnnaid giđahallan

Interpellašuvdna (-šuvnnat) sáddejuvvo (-jit) áirasiidda ovdalgo čoahkkin álgá. Sisaboahtán interpellašuvnnat refererejuvvojit rabadettiin suohkanstivračoahkkima. Sátnejođiheaddji vástádus sáddejuvvo áirasiidda maŋŋilgo intepellašuvdna lea biddjojuvvon áššelistui, namahusain BČ. Juos interpellašuvdna maŋiduvvo čoahkkimis, de biddjojuvvo dat vuosttažin áššelistui boahtte čoahkkimis.

Gažadeddjiid sáddejumis galgá boahtit čielgasit ovdan, leago sáhka interpellašuvnnas vai gažaldagas. Juos lea ehpádus, de mearrida sátnejođiheaddji govt gulaskuddan galgá gieđahallojuvvot. Sisaboahtán interpellašuvnnat oktan vástádusaiguin čálihuvvojit beavdegirjái.

5.4 Lobálašvuođadárkkisteapmi

Golmmas dahje eambbosat suohkanstivrra lahtuin sáhttet ovttas buktit álbmotválljejuvvon orgána dahje suohkanlaš hálddahusa dahkan mearrádusaid departementii mearrádusa lobálašvuođa dárkkisteapmái. Dát ii gusto mearrádusaide virgáibidjamis, eretcealkimis dahje heaitimis. Suohkanlága §§ 27-1 – 27-4.

Lobálašvuođadárkkisteami gáibádus ovdanbuktojuvvo dan orgánii, mii lea dahkan guoskevaš mearrádusa. Juos orgána bisuha mearrádusa, de sáddejuvvo ášši departementii (fylkkamánnái delegašuvnna mielde).

Lobálašvuođadárkkisteapmi ii dagat ahte mearrádusa doibmiibidjan maŋiduvvo. Čuovvovaš orgánat sáhttet dattetge mearridit, ahte mearrádus ii galgga doibmiibiddjojuvvot ovdalgo lobálašvuođadárkkisteapmi lea čađahuvvon:

  1. orgána mii dagai mearrádusa
  2. suohkanlaš orgána mii lea mearrádusorgána bajábealde
  3. departemeanta.

5.5 Ássiálgagat ja ráđđeaddi álbmotjienasteamit

Ássievttohusat - suohkanlága § 12-1

Suohkana ássit sáhttet ovddidit evttohusaid mat gusket suohkana doibmii. Suohkanstivra lea ieš geatnegahttojuvvon dahkat oaivila evttohussii, juos uhcimustá guokte proseantta ássiin dorjot dan. Goitge leat 300 vuolláičállaga álo doarvái. Suohkanstivra galgá ieš dahkat oaivila dasa, ahte guoskágo evttohus suohkana doibmii.

Ráđđeaddi álbmotjienasteamit – suohkanlága § 12-2.

Suohkanstivra sáhttá ieš mearridit, ahte galget dollojuvvot ráđđeaddi álbmotjienasteamit evttohusaid hárrái mat gusket suohkana doibmii.

5.6 Sáttatolbmot álbmotválljejuvvon orgánaide

Joavkkuid, servviid, ealáhusoassádalliid jna. sáttatolbmot, geat dáhttot čoahkkinastit álbmotválljejuvvon orgánain ja addit cealkámuša áššis mii lea áššelisttus, šihttet sátnejođiheddjiin dahje lávdegoddejođiheddjiin.

Deputašuvdna lea ortnet mii addá ealáhusoassádalliid, searvvi, joavkku dahje ovttaskasolbmuid sáttatolbmui vuogasvuođa njálmmálaččat ovdanbuktit ášši lassin dasa mii lea čálalaččat ovdanbuktojuvvon. Buot lávdegottiin beassá buktit ovdan deputašuvnna. Cealkámuš áššiin mat leat gieđahallojuvvomin, ii galgga bistit guhkit go 15 minuhta.

Gulaskuddanjearaldat deputašuvnnas galgá addojuvvot orgána jođiheaddjái maŋimustá guokte beaivvi ovdal čoahkkima. Geahčas delegašuvdnanjuolggadusbuktosis.

6. Prinsihpalaš áššit

6.1 Bargovuohki mearridan dihte leago ášši prinsihpalaš

Juos eahpiduvvo leago áššis prinsihpalaš mearkkašupmi, dahje juos eahpiduvvo govt ášši mas lea prinsihpalaš mearkkašupmi galgá gieđahallojuvvot politihkalaš vuogádagas, de lea suohkandirektevrra ja sátnejođiheaddji ovddasvástádus čielggadit dán.  

Sátnejođiheaddji, ovttas lávdegoddejođiheddjiiguin, geahččá bearrái ahte dahkkojuvvo lunddolaš ja oadjebas bargojuohkin hálddahusa ja politihkalaš dási gaskkas go rájit gessojuvvojit dan dáfus mat leat prinsihpalaš áššit. Lea sátnejođiheaddji, ovttas lávdegoddejođiheddjiin, geas loahpalaččat lea ovddásvástádus mearridit, leago ášši prinsihpalaš vai ii.

Čielggadeamit mat dahkkojuvvojit diekkár eahpádusdáhpáhusaid gieđahallamis, ovdánahttet virolašvuođa mii dievasmahttá áššegieđahallannjuolggadusbuktosa mearrádusaid.

Sáhttet maiddái ráhkaduvvot sierra njuolggadusat (doaibmanjuolggadusat) dihto áššešlájaid gieđahallama várás mat oktilassii bohciidit.

Dát almmatge ii váldde eret hálddahusas obbalaš geatnegasvuođa árvvoštallat juohke ášši dan konkrehta sisdoalu vuođul, vai dainna lágiin čielggaduvvo leago hálddahuslaš vai politihkalaš ášši.

6.2 Árvvoštaladettiin leago ášši prinsihpalaš vai ii galgá čuovvovaš árvvoštallan dahkkojuvvot:

Juos mearrádus áššis sáhttá dahkkojuvvot fágalaš dahje njuolggaduslaš árvvoštallamiid vuođul, dahje válddahusaid vuođul maid suohkana álbmotválljejuvvon orgánat leat geassán, dalle ii leat ášši prinsihpalaš.

Juos ášši árvvoštuslaš bealit leat čielggaduvvon politihkalaš mearrádusaid, bagadusaid dahje ovddeš geavahusa bokte, dalle ii leat ášši prinsihpalaš. 

Guoskkahago mearrádus politihkalaš árvvoštallamiid dahje vuoruhemiid? Dalle lea ášši prinsihpalaš ja galgá gieđahallojuvvot politihkalaččat.  

Prinsihpalaš áššiid ovdamearkkat:

Ásahallanplánaid mearkkašahtti rievdadusat ja maiddái mearkkašahtti sierralobit (dispensašuvnnat) plánas (plánain). Galget mearriduvvot suohkanstivrras.

Stuorit suohkanlaš visttiid plána ja hábmen. (Dakkár áššiid sáhttá leat áigeguovdil gieđahallat máŋgga lávdegottis, earenoamážit máŋggageavahanulbmiliid dáfus.)

Máidnosiid (ovdamearkan rekláma biillain) geavaheapmi lea prinsihpalaš ášši vuosttaš gearddi gieđahallamis. Mearrádus šaddá oaivadussan maŋit hálddahuslaš mearrádusaide. Bálvalusfálaldagaid mearkkašahtti rievdadusat (eai eaŋkilmearrádusat).

7. Ovdagoddi

7.1 Ovddagoddi:

Ovdagoddi lea ásahuvvon suohkanlága § 5-1 mielde.

Ovdagottis leat 5 lahtu ja sadjásašlahtu geat leat válljejuvvon suohkanlaš válgaáigodahkii.

Ovdagotti lahtut válljejuvvojit suohkanstivrra lahtuid bokte ja gaskkas šiehtadusválggain, nu guhká go ii leat uhcimustá okta lahttu gii gáibida gorreválggaid. Sátnejođiheaddji ja várresátnejođiheaddji leaba jođiheaddji ja nubbejođiheaddji.

Ovdagoddi lea suohkana ealáhusstivra ja foandastivra. Ovdagoddi galgá oktiiheivehit suohkana ealáhusáŋgiruššama, ja das lea ovddasvástádus buot ealáhusaide guoski áššesurggiin dan mahttái go dát eai eai leat vásedin biddjojuvvon iežá orgánaide dahje ráđđeolbmái (suohkandirektevrii).

Ovdagoddi lea maiddái suohkana ekonomiija- ja plánalávdegoddi, váidaluslávdegoddi, ja lea iežá foanddaid/legáhtaid stivra dan mahttái go dát ii leat vásedin biddjojuvvon iežá orgánaide. Vihtta áirasa ovdagottis dahket bargoaddiáirasiid hálddahuslávdegottis.

Suohkanstivra sáhttá ieš mearridit ahte suohkana álbmotválljejuvvon orgánat galget beassat doallat čoahkkimiid gáiddusčoahkkimin, veardit suohkanlágain § 11-7.

8. Bistevaš lávdegottit

Nammaduvvojit čuovvovaš bistevaš lávdegottit maid namahusat leat:

  • Bajásšaddama ja fuola lávdegoddi
  • Birrasa, doaimma ja ovddideami lávdegoddi
  • Sámepolitihkalaš lávdegoddi

Lávdegottit leat ásahuvvon suohkanlága § 5-1 mielde, veardit § 5-7, bistevaš lávdegoddin. Lávdegottiin lea árvalusevttohanvuoigatvuohta njuolga suohkanstivrii áššiin mat leat sin iežaset bargosuorggi siskkobealde.

Iešguđege lávdegottis leat 5 lahtu ja sadjásašlahtu geaid suohkanstivra lea válljen suohkanlaš válgaáigodahkii. Ii geavahuvvo čađamanni ovddasteapmi nu ahte lávdegottiid lahtut galggašedje leat suohkanstivrra lahtut dahje sadjásašalahtut.

Bajásšaddama ja fuola lávdegotti jođiheaddji galgá leat suohkanstivrra lahttu, seamma galgá  birrasa, doaimma ja ovddideami lávdegotti jođiheaddji nai. Dát ii gusto sámepolitihkalaš lávdegotti lahttui. Opposišuvdna galgá leat ovddastuvvon lávdegottiin.

8.1 Áššiid juohkin lávdegottiide

Áššit juhkkojuvvojit lávdegottiid ovddasvástádussurggiid mielde. Juos lea eahpádus, de juogadit sátnejođiheaddji ja lávdegoddejođiheaddjit áššiid lávdegottiid gaskkas. Juos lea sierramielalašvuohta, de mearrida sátnejođiheaddji guhte lávdegoddi dat galgá gieđahallat ášši.

Mánáid suohkanstivra oažžu áššiid cealkámuššii main mánát ja nuorat leat guovddážis.

8.2 Lávdegottit - Bargoáššesuorgi

Lávdegotti bargamuššan lea ráhkkanahttit ja evttohit árvalusa áššiin mat galget gieđahallojuvvot suohkanstivrras ja fuolahit politihkkahábmemis lávdegotti iežas ovddasvástádussurggiid siskkobealde.

Lávdegottit galget cuiget maidda galgá giddejuvvot fuopmášupmi áigodagas ja masa juolluduvvon valljodagat ovddasvástádussuorggi siskkobealde galget geavahuvvot, ja maiddái árvvoštallat doaimma.

8.3 Gažaldagat iežas áššesuorggi siskobealde

 

Lassin áššiide mat leat biddjojuvvon čoahkkingohččumii sáhttá lávdegotti guhtenai lahttu jearrat gažaldagaid lávdegoddejođiheaddjis. Njálmmálaš gažaldagat sáhttet, juos lea vejolaš, vástiduvvot čoahkkimis. Buot iežá gažaldagat buktojuvvojit ovdan čálalaččat ja vástiduvvojit njálmmálaččat čuovvovaš čoahkkimis.

Juos hálddahus ovddida árvalusevttohusa áššis dahje čielggadeamis, de galgá dát váldojuvvot jienasteapmái.

9. Bearráigeahččanlávdegoddi

Bearráigeahččanlávdegoddi lea ásahuvvon suohkanlága § 23-1 mielde.

Bearráigeahččanlávdegottis galget leat vihtta lahtu, geain uhcimustá okta lea suohkanstivrras.

Suohkanstivra vállje ieš lahtuid ja sadjásašlahtuid lávdegoddái, ja lahtuid gaskkas jođiheaddji ja nubbejođiheaddji. Bearráigeahččanlávdegotti jođiheaddji válljejuvvo bellodagas mii lea opposišuvnnas. Bearráigeahččanlávdegotti válggain leat eretčuldojuvvon sátnejođiheaddji, várresátnejođiheaddji, ovdagotti lahttu ja sadjásašlahttu, iežá suohkanlaš lávdegottiid, ráđiid dahje suohkanlaš oasuservviid lahttu dahje sadjásašlahttu ja suohkana virggehasat. 

Ođđaválggaid, omd. lahtu molsuma, hárrái geahčas suohkanlága § 23-1 njealját lađđasa. Geahčas delegašuvdnanjuolggadusbuktosis.

9.1 Bearráigeahččanlávdegotti doaibma - suohkanlága kapihtal 23

Lávdegoddi galgá bearráigeahččat ahte oamasteaddjiberoštumiid hálddašeapmi suohkanlaš gávpeservviin dárkkistuvvo.

Lávdegoddi galgá bearráigeahččat ahte suohkana rehketdoalut, dán vuolde suohkanlaš fitnodagaid rehketdoalut, dárkkistuvvojit dohkálaš vuogi mielde.

Lávdegoddi galgá addit cealkámuša suohkanstivrii jahkerehketdoalus. Máŋggus cealkámušas galgá sáddejuvvot ovdagoddái ovdalgo ovdagotti evttohusárvalus sáddejuvvo suohkanstivrii.

Lávdegoddi galgá geahččat bearrái ahte rehketdoallodárkkisteaddji mearkkašeamit čuovvuluvvojit, vejolaš spiehkastagat galget dieđihuvvot suohkanstivrii. Lávdegoddi galgá addit árvalusevttohusa dárkkistanortnega válljema dáfus ja rehketdoallodárkkisteaddji vejolaš válljema dáfus.

Ráhkadit budjeahta evttohusa suohkana dárkkistan- ja bearráigeahččanbargui.

Bearráigeahččanlávdegoddi ja dan čállingoddi sáhttet suohkanis, almmá jávohisvuođageatnegasvuođas hehttetkeahttá, gáibidit buot bajásčuvgehusaid maid lávdegoddi atná dárbbašlažžan čađahan dihte iežas bargamušaid.

Okta bissovaš lahttu bearráigeahččanlávdegottis galgá leat suohkanstivrra bissovaš lahttu. Suohkana rehketdosllodárkkisteaddjis lea čoahkkinastin- ja sárdunvuoigatvuohta bearráigeahččanlávdegottis.

Čállingoddefunkšuvdna ii sáhte biddjojuvvot suohkana hálddahussii dahje sutnje gii doaimmaha rehketdoallodárkkistanbargamušaid. Čállingoddefunkšuvdna lea njuolga bearráigeahččanlávdegotti vuollásaš, ja galgá čuovvut daid válddahusaid ja gohččumiid maid lávdegoddi addá.

Okta lahttu bearráigeahččanlávdegottis galgá leat suohkanstivrra bissovaš lahttu. Geahčas delegašuvdnanjuolggadusbuktosis.

10. Válgalávdegoddi

Válgalávdegoddi geahččala kártet, gáibiduvvojitgo gorrelohkoválggat, veardit suohkanlágain § 7-4.

Válgalávdegoddi galgá, vejolaččat evttohasaid juohkima prinsihpa mielde dego gorrelohkoválggain, evttohit lahtuid lávdegottiide maid suohkanstivra galgá válljet.

Válgalávdegoddi galgá evttohit persovnnaid daid iežá válggaide ja nammademiide, maid suohkanstivra galgá dahkat.

Válgalávdegoddi galgá dasa lassin ovddidit evttohusaid ođđanammademiide ja válggaide, mat dáhpáhuvvet suohkanválgaáigodaga ollodahkii, go dát lea dárbbašlaš.

  • Válgalávdegoddi lea ásahuvvon suohkanlága § 5-1 mielde.
  • Válgalávdegottis lea okta lahttu guđege bellodagas.
  • Válgalávdegottis ii leat makkárge iešheanalaš mearridanváldi.
  • Olbmot geat evttohuvvojit, galget ovddalgihte čálálaččat mieđihit čohkkát lávdegottis.

10.1 Earenomaš mearrádusat:

Iešguđege bellodaga dahje joavkku áirasis lávdegottis lea dievas mearridanváldi áirasiid hárrái maid son evttoha su iežas bellodagas.

Válgalávdegotti evttohusat fertejit vuhtiiváldit earenoamáš mearrádusaid mat addojuvvojit lágain, láhkaásahusain ja njuolggadusbuktosiin. Earenoamážit galget dásseárvomearrádusat mat leat suohkanlágas §§ 7-5, 7-6 ja 7-7, deattuhuvvot.

11. Hálddahuslávdegoddi - suohkanlága § 5-11

Lávdegottis leat vihtta ovdagoddelahtu, geat leat suohkana áirasat (bargoaddibeali) ja golbma luohttámušolbmo. Virggehasaid áirasat nammaduvvojit Váldošiehtadusa mearrádusa mielde.

Sátnejođiheaddji ja várresátnejođiheaddji leaba jođiheaddji ja nubbejođiheaddji.

Dát šiehtadusbeliid lávdegoddi gieđahallá áššiid mat gustojit virggehasaid ja bargoaddi suohkana gaskavuhtii. Dán vuolde maiddái bajimuš válddahusaid suohkana bargoveahkapolitihka várás, dán vuolde doaibmabijuid dásseárvvu ja searvadahtti bargoeallima várás.

Hálddahuslávdegoddi sáhttá ságaškuššat ja vejolaččat cealkit bargopolitihkalaš suorggi bajimuš dahje prinsihpalaš válddahusain ja doaibmabijuin, ja mearkkašahtti organisatoralaš rievdadusain ja iežá dilálašvuođain main lea stuorra mearkkašupmi virggehasaide.

Cealkámušat sáhttet sáddejuvvot ruovttoluotta hálddahussii viidáseappot čuovvulan dihte, dahje ovdagoddái dahje suohkanstivrii, juos ášši galgá mearriduvvot politihkalaččat.

Virggehasaid áirasat šaddet lahttun lávdegoddái seamma vuoigatvuođaiguin ja geatnegasvuođaiguin go politihkalaččat válljejuvvon áirasatge. Virggehasaid áirasat eai almmatge sáhte válljejuvvot, dahje oassálastit, áššiide mat gustojit šiehtadallamiidda, šiehtadallanráhkkanemiide dahje bargogohččumiidda mat earenoamáš mahttái galget áimmahuššat bargoaddi beroštumiid.

Geahčas delegašuvdnanjuolggadusbuktosis.

12. Váidaluslávdegoddi

Váidaluslávdegoddi ásahuvvo hálddahuslága § 28, nuppi lađđasa ja suohkanlága § 5-7 mielde. Váidaluslávdegotti váldoulbmil lea nannet ássiid riektesihkarvuođa dainna lágiin, ahte sidjiide addojuvvo vejolašvuohta iskat iežaset ášši álkes vuogi mielde, ja vásedin beassat iskat árvvošteami mii lea adnojuvvon áššis. Go hálddahusorgánii váidala ášši, de boahtá boađus johtileappot go juos duopmostullui doalvu ášši. Váidalanvuoigatvuohta lea oaivvilduvvon addit liige sihkarvuođa nu ahte dahkkojuvvojit rievttes mearrádusat.

Váidaluslávdegottis leat 5 lahtu ja persovnnalaš sadjásašalahtu, geain uhcimustá 2 lahtu leat suohkanstivraáirasat. Váidaluslávdegoddi lea mearridanfámolaš go uhcimustá 3 lahtu leat čoahkkimis. Mearrádusat dahkkojuvvojit dábálaš eanetloguin. Juos leat ovttamađu jienat, de lea váidaluslávdegoddejođiheaddji jietna mearrideaddji.

Váidaluslávdegoddi galgá gieđahallat váidalusaid eaŋkilmearrádusaid hárrái, maid hálddahus lea dahkan, juos sierralága váidalusnjuolggadusaid mielde ii leat ášši biddjojuvvon iežáide, ovdamearkka dihte Fylkkamánnái. Váidalusáššiid mat goitge galget viidáseappot Fylkkamánnái, ii galgga váidaluslávdegoddi gieđahallat.

Váidaluslávdegoddi ii galgga gieđahallat váidalusaid eaŋkilmearrádusaid hárrái maid ovdagoddi dahje suohkanstivra lea dahkan.

Eaŋkilmearrádus lea hálddahuslága § 2 vuosttaš lađđasa bustávaid a ja b mielde meroštallojuvvon mearrádussan mii dahkojuvvo almmolaš eiseválddi doaimmahettiin, ja mii obbalaččat dahje konkrehtalaččat lea mearrideaddjin ovtta dihto olbmo dahje eanet dihto olbmuid vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid dáfus.

Váidaluslávdegoddi galgá gieđahallat áššiid main hálddahus lea dahkan eaŋkilmearrádusa lága ja/dahje njuolggadusbuktosa vuođul, juolludaneavttuid ja doaibmanjuolggadusaid vuođul maid suohkanstivra lea mearridan. Sáhttá leat dearvvašvuohtabálvalusaid juolludeapmi divššu ja fuola siskkobealde, skuvla, mánáidgárdi ja SFO (skuvlafriijaortnet). Iežá áššit: Váidalus álggahanloanaid juolludeami, suohkanlaš láigoásodagaid juolludeami ja virggehasaid virgelobiid juolludeami hárrái.

Váidaluslávdegoddi lea geatnegahttojuvvon iešheanalaččat árvvoštallat ášši, ja galgá ieš mearridit áššis. Mearrádus sáhttá:

  • ·Bisuhit hálddahusa mearrádusa​
  • Dahkat ođđa mearrádusa – mii dalle šaddá gustojeaddjin
  • Máhcahit ášši hálddahussii váilevaš bajásčuvgehusaid geažil

Váidaluslávdegoddi ii sáhte dahkat mearrádusaid mat leat vahágin váidaleaddjái.

Áššebáhpirat mat leat eretčuldojuvvon almmolašvuođas láhkamearriduvvon jávohisvuođageatnegasvuođa geažil, juhkkojuvvot čoahkkimis. Čoahkkingohččun sáddejuvvo uhcimustá 7 beaivvi ovddalgihte.

Direktevra ráhkada árvalusevttohusa geavaheaddjilávdegotti gieđahallamii. Čoahkkingirji galgá čállojuvvot. Čoahkkingirjji čáláhus galgá sáddejuvvot lávdegotti  lahtuide.

Geahčas delegešuvdnanjuolggadusbuktosis.

13. Válgastivra

Válgastivra lea ásahuvvon válgalága § 4-1 láhkavuođu mielde. Válgastivra lea bistevaš lávdegoddi suohkanlága § 5-1 mielde. Válgastivrras leat vihtta lahtu geaid suohkanstivra vállje válgaáigodahkii. Válgastivrra lahtut leat ovdagotti bissovaš lahtut. Sátnejođiheaddji galgá leat stivrra lahttu ja jođiheaddji.

Geahčas delegešuvdnanjuolggadusbuktosis.

14. Ráđit

14.1 Boarrásiidráđđi

Suohkanlága § 5-1 mielde lea suohkanstivra ieš válljen lahtuid Boarrásiidráđđái, mas leat vihtta lahtu ja sadjásašlahtu, geat leat válljejuvvon suohkanlaš válgaáigodahkii. Gáivuona penšonisttaid searvvit nammadit golbma lahtu ja sadjásašlahtu. Suohkanstivra nammada guokte lahtu ja sadjásašlahtu.

Ráđđi vállje ieš jođiheaddji ja nubbejođiheaddji lahtuid gaskkas.

14.2 Ráđđi olbmuid várás geat leat doaibmavádjigat

Suohkanlága § 5-1 mielde lea suohkanstivra ieš válljen lahtuid Ráđđái olbmuid várás geat leat doaibmavádjigat, mas leat vihtta lahtu ja sadjásašlahtu, geat leat válljejuvvon suohkanlaš válgaáigodahkii. Organisašuvnnat olbmot várás geat leat doaibmavádjigat nammadit golbma lahtu ja sadjásašlahtu. Suohkanstivra namada guokte áirasa ja sadjásašáirasa.

Ráđđi vállje ieš jođiheaddji ja nubbejođiheaddji lahtuid gaskkas.

14.3 Nuoraidráđđi

Nuoraidráđis leat gávcci lahtu ja guokte sadjásašlahtu, geat fásta bohtet čoahkkimiidda. Lahtut leat 13 – 19 jahkásaš nuorat. Lea suohkanstivra ieš mii vállje lahtuid nuoraidráđđái, (suohkanlága § 5 -12). Ráđđi vállje ieš jođiheaddji ja nubbejođiheaddji. Válgaáigodat lea guokte jagi.

Nuoraidráđis lea čoahkkinastin- ja evttohanvuoigatvuohta álbmotválljejuvvon orgánain áššiin mat eai leat jávohisvuođageatnegasvuođa vuollásaččat. Dán vuoigatvuođa geavahettiin oassálastá nuoraidráđđi ovttain áirasiin. Sierra njuolggadusbuvttus lea hábmejuvvon nuoraidráđi várás. Njuolggadusbuvttus máinnaša ulbmila, válggaid ja oktiibidjama, ovddasvástádusa – vuoigatvuođaid ja bargamušaid ja nuoraidráđi čoahkkimiid.

Dát njuolggadusbuvttus galgá áigeguovdilastojuvvot dábiid mielde juohke válggaid áigge.

14.4 Ovddasvástádussuorgi

.Ráđit leat Gáivuona suohkana ráđđeaddi orgánat ja galget áiggebále ovdalgo mearriduvvo áššiin, oažžut cealkámuššii buot áššiid mat gustojit boarrásiid eallineavttuide ja olbmuid eallineavttuide geain leat doabmahehttejumit. Ráđit sáhttet iežaset álgaga vuođul čuoččáldahttit áššiid mat gusket boarrásiidda ja olbmuide geat leat doaibmavádjigat. Ráđit eai galgga gieđahallat áššiid mat gustojit ovttaskasolbmuide.  

Ráđit galget mielváikkuhit ahte:​

  • servodaga dahkan hehttehusat jávkaduvvojit
  • njuolgadis ja eahpenjuolgadis vealaheapmi vuosttalduvvo buot suohkanlaš áššesurggiid siskkobealde  
  • boarrásat ja olbmot geat leat doaibmavádjigat ožžot dábuhanmuddui suohkanlaš bálvalusaid ja suohkanlaš dieđuid maid sii dárbbašit vai sáhttet buoremus lági mielde doaibmat
  • buorit eallineavttut áimmahuššojuvvojit.

Ráđit galget oažžut gieđahallamii áššiid mat gusket:​

  • jahkebudjehttii, ekonomiijaplánii
  • suohkanplánii
  • plánaide main earenoamážit boarrásat ja olbmot geat leat doaibmavádjigat beroštuvvet, sektorplánaide
  • suohkanoasseplánaide, gulahallanplánaide, oktasašjohtalusáššiide
  • stuorit suohkanlaš visttiid huksemii/stuorideapmái, kulturdoaibmabijuide

Ráđit galget juohke jagi ráhkadit jahkedieđáhusa. Dieđáhus galgá buktojuvvot suohkanstivrra ovdii.

15. Álbmotválljejuvvon áirasiid geahčadanvuoigatvuohta Gáivuona suohkanis

Suohkanstivrras lea, olles suohkanlaš hálddahusa bajimuš orgánan, vuoigatvuohta geahčadit buot suohkanlaš áššebáhpiriid oktan aiddostahttimiiguin mat čuvvot njuolggadusain vulobealde. 

Ovdagottis, bistevaš lávdegottiin ja iežá álbmotválljejuvvon orgánain lea vuoigatvuohta geahčadit áššebáhpiriid, mat siskkildit daid osiid suohkana doaimmas mat leat orgána doaibmasuorggi siskkobealde. Dasa lassin sáhttet dáid orgánat gáibidit vuoigatvuođa geahčadit áššebáhpiriid iežá doaibmasurgiid siskkobealde, go áššebáhpirat leat dárbbašlaččat guoskevaš orgána gieđahallamii konkrehta ášši.

15.1 Mearrádusat geahčadeami hárrái - suohkanlága § 11-12

Álbmotválljejuvvon orgána guđenai lahtus ja sadjásašlahtus lea vuoigatvuohta geahčadit áššebáhpiriid áššiin maid guoskevaš orgána gieđahallá.

Uhcimustá golbma lahtu suohkanstivrras sáhttet gáibidit vuoigatvuođa geahčadit buot suohkanlaš áššebáhpiriid go geahčadanáigemuddu šaddá.

Geahčanvuoigatvuohta šaddá go ášši lea ovdanbuktojuvvon ja/dahje sáddejuvvon politihkalaš gieđahallamii. Áššeovdanbuktojumi fárus galgá leat oppalašlistu mii čájeha buot sáddejuvvon, čohkkejuvvon dahje ráhkaduvvon áššebáhpiriid mat gullet áššái, earret siskkáldas bargoáššebáhpriid hálddahusa várás. 

Áššiid hárrái maid hálddahus mearrida, gusto geahčadanvuoigatvuohta ain dan áigemuttu rájes go ášši lea gárvásit gieđahallaojuvvon.

Vuolggasajis ii fátmmas álbmotválljejuvvon áirasiid geahčadanvuoigatvuohta jávoshivuođageatnegasvuođa vuollásaš bajásčuvgehusaid. Suohkanstivra ja iežá álbmotválljejuvvon orgánat sáhttet almmatge eanetlohkomearrádusa bokte gáibidit vuoigatvuođa geahčadit jávohisvuođageatnegasvuođa vuollásaš bajásčuvgehusaid, go dát čielgasit lea dárbbašlaš guoskevaš orgána gieđahallamii konkrehta ášši, veardit hálddahuslágain § 13 b nr. 2 ja 4.

Álbmotválljejuvvon áirasat leat geatnegahttojuvvonat doalahit jávohisvuođa áššebáhpiriid hárrái, maid besset geahčadit go dát leat jávohisvuođageatnegasvuođa vuollásaččat.

Bivdagat beassat geahčadit áššebáhpiriid galget gieđahallojuvvot dakkaviđe. Dakkár bivdagat galget millosepmosit ovddiduvvot suohkandirektevrii.

16. Váidalusgieđahallan hálddahuslág mielde

Hálddahuslága mearrádusat váidalusa hárrái čužžot čállojuvvon §§ 28-34 ja § 36.

Eanaš dáhpáhusain dievasmahttet hálddahuslága váidalusmearrádusat sierralágaid váidalusmearrádusaid.

16.1 Makkár mearrádusat sáhttet váidaluvvot hálddahuslága mielde?

«Eaŋkilmearrádusat» sáhttet váidaluvvot hálddahuslága mielde, veardit § 28, vuosttaš lađđasiin. Eaŋkilmearrádus lea «mearrádus mii gusto ovtta dahje máŋgga olbmo vuoigatvuođaide dahje geatnegasvuođaide,» veardit § 2, vuosttaš lađđasa bustávain b, veardit bustávain a.

16.2 Gii sáhttá váidalit eaŋkilmearrádusaid?

 «Áššeoasálaččas dahje iežás geas lea rievttálaš váidalanberoštupmi áššis» lea váidalanvuoigatvuohta, veardit § 28, 1. lađđasiin.

«Áššeoasálaš» lea «olmmoš gean vuostá ášši lea ceggejuvvon dahje geasa ášši muđui njuolga gusto», veardit § 2, 1. lađđasiin, e).

Nubbi «iežá geas lea rievttálaš váidalanberoštupmi» lea son geas lea earenoamáš beroštupmi ášši bohtosis, gean áššeoasálašdoaba ii fátmmas njuolga.

16.3 Gii lea váidalusinstánsa?

§ 28 nubbi lađas ásahallá gii lea váidalusinstánsa eaŋkilmearrádusaid várás, maid suohkanlága mielde ceggejuvvon hálddahusorgána lea dahkan.

Gáivuona suohkanis lea sierra váidaluslávdegoddi, mii lea váidalusinstánsa áššiid eaŋkilmearrádusaid dáfus, maid iežá suohkanlaš orgánat go suohkanstivra leat dahkan.

Fylkkamánni lea váidalusorgána eaŋkilmearrádusaid dáfus, maid suohkanstivra lea dahkan. Juos dan lágas man láhkavuđđosiin eaŋkilmearrádus lea dahkkojuvvon, lea namahuvvon sierra váidalusinstánsa, de lea dattetge dát mii gusto.  

16.4 Váidalanáigemearri

Áigemearri váidalit lea golbma vahku dan áigemuttu rájes go dieđáhus mearrádusas lea ollen guoskevaš áššeoasálažžii, veardit § 29, 1. lađđasiin.

16.5 Jus váidalanáigemeari ii doahttaluvvo

§ 31 sisdoallá mearrádusaid maid mielde váidalus muhtin dáhpáhusain sáhttá váldojuvvot gieđahallamii vaikko vel váidalanáigemearri ii leat doahttaluvvon. Váidalus sáhttá earret eará váldojuvvot gieđahallamii go «earenoamáš árttaiguin lea govttolaš ahte váidalus iskojuvvo».