Ivgu suohkan mearriduvvui stáhtaráđis juhkkojuvvot golbma iešheanalaš ovttadagaide geassemánu 21.b. 1929. Seamma áigge fápmuduvvui Romssa fylkamanni mearridit goas juohkin galggai fápmuiboahtit. Dáhton biddjui suoidnemánu 1.b. jagi maŋŋel.
Departemeantta leai mearridan ahte galge válljejuvvot ođđa hálddašanguovlluhoavddat buot golbma ođđa suohkaniin, vuostálasvuohtan ovdalaš hálddašanguovlluidjuohkimiin- nammalássii lasihanválga.
Lei maid mearriduvvon ahte galge leat 20 ovddasteaddji Gáivuona hálddašanguovllustivrras. Departemeantta lei mearridan ahte galge válljejuvvot jođáneamos lágiid mielde ovdal juohkin fápmuibiddjui.
Gáivuona válgastivra man departemeantta lei mearridan galggai sisttisdoallat logi hálddašanguovlluovddasteddjiid Ivgu hálddašanguovllustivrras geain lei gullevašvuohta Gáivutnii (válljejuvvon maŋŋel ođđaválgga guovvamánu 26.b. seammá jagi)- mearridii ahte válggat galge dollojuvvot čakčamánu 10.b. Anton D. Meedby válljejuvvui ovdaolmmájin, ja Peder Soleng Dálusvákkis nubbin ovdaolmmájin.
Orru leamen nu ahte ledje dušše golbma válgalisttu Gáivuona hálddašanguovllu stivrras vuosttáš válggas, maŋimuš oktasaš suohkanstivrraválggas jagi ovdalis (ja guovvamánu- 29 ođđaválggas) ledje guokte válgalisttu nuorta Ivgu ovddas, mii dán beali hálddašanguovllu gohčoduvvui- Nuorta Ivgu bargiidbellodahkan, ja Nuorta Ivgu eahpepolitihkalaš listun.
Golbma válgalisttu ledje čakčamánu 10.b. válggas Gáivuona bargiidbellodaga ovddas, mii sisttisdoalai gaskka Ruollaluovttas gitta Čietnjalluktii ja maid Skárfvákki ja Olmmáivákki, olggut Gáivuona eahpepolitihkalaš listtu, mii sisttisdoalai seamma gaskkaid ja guovlluid, ja viimmat Siskkit Gáivuona smávvadáluid- ja guolásteddjiid listtu. Maŋimus viežžai iežas kandidáhtaid Skárfvákkis ja Áibanáššis ja sisa guvlui gitta Gáivuonvággái.
Jus buohtastahttá bohtosiid dán guovtti válggain, de mearkkaša ahte Siskkit Gáivuona bohtosiin ledje olu ođđa nama mat bohte oidnosii maŋimus válggas. Okta čilgehus sáhttá leat ahte maŋimus válggas fertii vuhtiiváldit eanet kandidáhtaid gilážin go oktasaš Ivgu stivrra válggas. Orru leamen nu ahte eatnasat ledje rievdadan oaiviliid ovtta válggas nubbái olmmoščoahkkádusa dáfus, dát gusto olles hálddašanguvlui.
Nu go oaidná čakčamánu 10.b. válggabohtosa fáksas, de oaččui Bargiidbellodat 2/3 oasi ovddasteddjiin- sihkkarit 14. Aŋkke válljejuvvui Lars Nyvoll, Biertaváris gii lei guolásteaddji ja eaiggádii smávvadálu ja ii lean almmolaččat gohčoduvvon sosialistan ovdagoddái, ja válljejuvvui maŋŋel hálddašanguovllu várresátnejođiheaddjin. Persovnnalaš čehppodat dettii gul eambbo go bellodahkii gullevašvuohta. Son válljejuvvui hálddašanguovllu stivrii siskkit Gáivuona smávvadáluid- ja guolásteddjiid listui goalmmát stuorimus jienastanloguin.
Čálli ovdanbuvttii ahte L. Nyvolla politihkalaš jáhkku lei vuođđuduvvon bargiidlihkadusa ideaide go ságastallui dáid jearaldagaid birra su seamma áigásaš guolastan- ja bargoustibiiguin. Rolf Bjørn gii válljejuvvui vuosttáš hálddašanguovllu stivrii, oaivvildii ahte Nyvoll livččii sáhttán virgáiduvvot Gáivuona vuosttáš sátnejođiheaddjin jus háliidii virgáiduvvot. Muhto persovnnalaš- ja guollebivddu geažil mearridii ahte ii sáhttán čatnat iežas stuora sátnejođiheaddjivirgái. Son fertii vuoruhit dan mii lei buoremus iežas bearrašii.
Geassemánu 19.b. lei konstituerejuvvon čoahkkin Ivgumuotkkis, seammá beaivvi go Ivgus lei čoahkkin. Dan áigge lei válgalága mielde lohpi válljet sátnejođiheaddji ovddasteaddjit gaskka, vaikko ledje ovdagotti olggobealde, ja doaibmanáigi lei 4 jagi.
Maŋŋel ođđa suohkanlága mii šattai gustovaš suoidnemánu 1.b |1955, ii lean lohpi šat dan dahkat. Sátnejođiheaddji fertii maŋŋel dán válljejuvvot ovdagotti miellahtuid gaskka, ja doaibmanáigi lei 2 jagi.
Gáivuona vuosttáš sátnejođiheaddji ii šaddan iešguđetge sivaid dihte miellahtu ovdagoddekollegiai mas ledje 5 olbmo. Anton Danielsen Meedby válljejuvvui goit ovttajienalaččat sátnejođiheaddjin.
Stuorát govva Meedbys- Stuorát govva Nyvollas
Gáivuona vuosttáš sátnejođiheaddji Anton D. Meedby govva lea Gáivuona ráđđeviesu suohkanstivrrasálas
Okta čilgehus dasa ahte Meedby ii šaddan ovdagotti miellahttun sáhttá leat ahte lei miella nannet ovdagotti ovttain miellahtuin, seammás šattai nu ahte eai boahtán nu olu ovdaolbmát seammá báikkiin. Sis lei hirbmat stuora suohkanpolitihkalaš ja hálddahuslaš bargu mii ee. gáibidii visot ovttasbargoáigumušaid ja báikedieđuid mat gávdnojedje.
Dan áigge lei maid hui dehálaš ahte ledje váldoolbmot nu olu giliin go vejolaččat geat sáhtte veahkehit dárbbašlaš njuolggadieđuiguin áššiide ja mearrádusproseassaide. Nuppe bealde fas sáhtii addit dieđuid ruovttuluotta iežas gilisearvvi olbmuide. Ovdagotti ja hálddašanguovlluguovllu stivramiellahtut ledje duođaid áidna diehtu- ja gulahallankanálat Gáivuona olbmuide. Vaikko ledje aviissat, de ii lean várri olbmuin doalahit daid.
Dás ferte maid namuhit ahte Gáivuona hálddahusat duohta dilis ledje ovtta bealde hálddašanguovllu (lei go dát gárvvis ovdal konstituerema?), ja áidna vuohki olbmuide beassat dohko lei meara bokte.
Nu go ovdalis daddjon de válljejuvvojedje sátne- ja várresátnejođiheaddji ovttajienalaččat, lea váttis dadjat lei go dáhpedorbmi go lei sáhka ovdagotti miellahtuid birra maid. Muhto manne ii galggaše jáhkkit ahte lei nu?
Ovdagottis ledje Lars Nyvoll, Biertaváris, Edv. Eriksen, , Čietnjalluovttas, Johan Rismoen, Dálusvákkis, Hans Løkvold, Olmmáivákkis ja Ole Ballovarre, Gáivuonvákkis. Várremiellahtut ledje Valdemar Berg, Čietnjalluovttas, Peder M. Olsen, Dálusvákkis, Rasmus Karlsen, Olmmáivákkis ja Rolf Bjørn, Biertaváris.
Sátne- ja várresátnejođiheaddji válljjiiga ovddastit Gáivuona tákstalávdegottis suohkanjuohkima geažil. Gáivuona ođđa hálddašanguovllustivrras lei vuosttáš čoahkkin Dálusvákki skuvlavisttis skábmamánu 19.b. 1929. 18 ovddasteaddjit serve, ja golbma várreovddasteaddji.
Gáldu: KÅFJORD - mennesker, administrasjon og politikk (1990/1991)
Čálli: Torleif Lyngstad
