Dávjá jerrojuvvon jearaldagat boahkuheami telefovdnii- ođasmáhttojuvvon dieđut miessemánu 31.5.2021

1. Liŋka: https://timebestilling.remin.no/
2. Vállje Gáivuona suohkana
3. Vállje "koronaBOAHKUHEAMI"

Jus gulat jovkui geasa boahkuheapmi fállojuvvo, de sáhtát válljet rabas diimmuid. Oaččut SMS dieđu go diibmu lea diŋgojuvvon. Jus gulat jovkui geasa boahkuheapmi fállojuvvo, de oaččut dieđu dan birra go logget iežat sisa. Dalle sáhtát válljet bidjat iežat vuordinlistui. Maŋŋelgo leat deavdán iešdieđáhusa, de oaččut duođaštusa ahte leat vuordinlisttus. Dán birra it oačču SMS dieđu. Jus leat rabas diimmut, de sáhttá suohkan juogadit dutnje diimmu boahkuheapmái. Dát sáhttá ádjánit sihke vahkuid ja mánuid, ja das mearriduvvo makkár risikojovkui gulat ja man galle dosa suohkan oažžu. Boahtá SMS diehtu dutnje go leat ožžon diimmu.

Dalle eai leat rabas diimmut. Gáivuona suohkan beassá moadde vahku ovdal go dosat sáddejuvvojit diehtit man galle sáhttet vuordit, ja ii sáhte almmuhit rabas diimmuid ovdalgo dát leat čielggas. Lea vejolaš olbmuide logget sisa ja iskat leatgo rabas diimmut. Suohkan almmuha almmolaččat sullii beali dosain, nubbi bealli lea sidjiide vuordinlisttus. Dosat vuoruhuvvojit buohcasepmosiidda Álbmotdearvvašvuođainstituhta kriteria mielde.

Dalle it leat ahkejoavkku siskkobealde geat dál boahkuhuvvojit. Vuordde dasto du ahkejovkui rahppojuvvo ja váldde ođđasit oktavuođa.

Jus leat diŋgon diimmu, de leat ožžon duođaštusa SMS bokte ja leat čálihuvvon boahkuheapmái. Dálle it dárbbaš riŋget ja iskat leatgo ožžon diimmu. 

Dál álgá Gáivuona suohkan sáddet dieđu SMS bokte sidjiide geat galget boahkuhuvvot, ja goas rahppojuvvojit vejolašvuođat ođđa ahkejovkui boahkuhuvvot ja geaidda dat gusto.

Go nu olu olbmot háliidit boahkuhuvvot, de rahpat vejolašvuođaid 5 ahkeceahkkái hávális.

Álbmotdearvvašvuođainstituhta risikojoavkku ja vuoroheami listu:

1. Buhcciidsiidda orrut
2. Ahki 85 jagi ja boarráseabbo
3. Ahki 75-84 jagi
4. Ahki 65-74 jagi ja maid seammás buohkat badjel 18 jagi geain leat buozalmasvuođat/ erenomáš riska buohccát:
   • Orgánatransplantašuvdna
   • Immunváili
   • Varrii gullevaš borasdávda maŋimus 5 jagi
   • Eará aktiivvalaš borasdávda, borasdávdda divššu vuolde dahje easka loahpahuvvon dikšu (erenomážit jus lea immunváidudan dikšu dego suonjardahttin dahje seallamirku)
   • Nevrologálašvihki dahje deahkkevihki mii buktá heajut gossan fámu ja heajut geahpesdoaibma (omd. ALS, Downs syndrom)
   • Kronalaš monimušvihki dahje fuomášahtti heajut monimušdoaibma

5. Ahki 55-64 jagi ja vuollásaš kronalaš dávddat:
   • Kronalaš vuoivvasvihki
   • Immunahehttejeaddji dikšu autoimunavigiid dihte
   • Sohkardávda
   • Kronalaš geahpesvihki ja duođalaš ástmá mii lea dagahan ahte maŋimus jagiid lea ferten geavahit alladosa sisavuoigŋan stereoidaid, dahje stereoidatableahtaid
   • Buoidivuohta, čoahkkisvuođamihttu (BMI/KMI) badjel ≥ 35 kg/m2
   • Demeansa
   • Váibmu- ja  varrasuotnavihki (alla varradeaddu ii gula dása)
   • Vuoiŋŋaščaskkástat 

6. Ahki 45-54 jagi ja vuollásaš kronalaš dávddat:
   • Kronalaš monimušvihki dahje fuomášahtti heajut monimušdoaibma.
   • Immunahehttejeaddji dikšu autoimunavigiid dihte
   • Sohkardávda
   • Kronalaš geahpesvihki ja duođalaš ástmá mii lea dagahan ahte maŋimus jagiid lea ferten geavahit alladosa sisavuoigŋan stereoidaid, dahje stereoidatableahtaid
   • Buoidivuohta, čoahkkisvuođamihttu (BMI/KMI) badjel ≥ 35 kg/m2
   • Demeansa
   • Váibmu- ja  varrasuotnavihki (alla varradeaddu ii gula dása)
   • Vuoiŋŋaščaskkástat 

7. Ahki 55 – 64 jagi
8. Ahki 45 – 54 jagi
9. Buohkat earát

Jus leat olggobealde joavkku geasa fállojuvvo boahkuheapmi, de oaččut dieđu dan birra go logget sisa Remin nammasaš neahttasiidui. Dálle sáhtát čálihit iežat vuordinlistui.

Lea dehálaš ahte čálát rivttes dieđuid neahttasiidui go oaččut duođaštusa das ahte leat vuordinlisttus. Jus leat rabas diimmut de sáhttá suohkan juohkit dutnje diimmu boahkuheapmái. Proseassa soaitá ádjánit sihke vahkuid ja mánuid go fertejit iskat makkár risikojovkui gulat, ja man jođánit šaddá du vuorru. Oaččut duođaštusa SMS bokte go lea du vuorru.

Gáivuona suohkanis leat 1202 orrut geain leat okta dahje máŋga riskafáktora buohccát duođalaččat covid-19 virusa geažil, dađi bahábut oažžu suohkan dušše moadde dosa vahkkosaččat.   

Dađi bahábut manná boahkuheapmi maid beare njozet, nu go olles riikkas. Buohkat háliidit maid boahkuhuvvot nu jođánit go vejolaččat.

Álbmotdearvvašvuođainstituhtta lea ráhkadan láidehusa geaid galgá vuoruhit makkár mas ahki lea stuorámus riskafáktora.

Erenomáš alla riska:

Agi lassin gusto maid buozalmasvuohta. Muhtin diagnosa čuhcet erenomáš garrasit boarrásiidda ja addá erenomáš riska buohccát covid-19 virusa geažil

• Buhcciidsiidda orrut
• Ahki 70 jagi ja boarráseabbo
• Dearvvašvuođadilálašvuođat nugo
  • Orgánatransplantašuvdna
  • Immunváili
  • Varrii gullevaš borasdávda maŋimus 5 jagi
  • Eará aktiivvalaš borasdávda, borasdávdda divššu vuolde dahje easka loahpahuvvon dikšu (erenomážit jus lea immunváidudan dikšu dego suonjardahttin dahje seallamirku)
  • Nevrologálašvihki dahje deahkkevihki mii buktá heajut gossan fámu ja heajut geahpesdoaibma (omd. ALS, Downs syndrom)
  • Kronalaš monimušvihki dahje fuomášahtti heajut monimušdoaibma

Dát joavku lea erenomážiid vuoruhuvvon ja gusto buohkaide badjel 18 jagi.

Gehpes ja mearálaš lassánan riska:

Vuhtto maid ahte olbmuin geain leat dát dávdamearkkat lea gehpes- ja mearálaš lassánan riska buohccát:

• Ahki badjel 65 jagi
• Ahki 60-64 jagi ja vuollásaš kronalaš dávddat:
  • Kronalaš vuoivvasvihki
  • Immunahehttejeaddji dikšu autoimunavigiid dihte
  • Sohkardávda
  • Kronalaš geahpesvihki ja duođalaš ástmá mii lea dagahan ahte maŋimus jagiid lea ferten geavahit alladosa sisavuoigŋan stereoidaid, dahje stereoidatableahtaid
  • Buoidivuohta, čoahkkisvuođamihttu (BMI/KMI) badjel ≥ 35 kg/m2
  • Demeansa Váibmu- ja varrasuotnavihki (alla varradeaddu ii gula dása)
  • Vuoiŋŋaščaskkástat 

Dáid vuoruha suohkan ovdal ahkejoavkku 18-64 jagi geain eai leat vuollásaš kronalaš dávddat

Aa, boahkuheapmi lea nuvttá buohkaide

Suohkanis lea dalle ovddasvástádus fállát sáhtu dutnje boahkuheapmái.

Šihttojuvvo boahkuheami telefovnna bokte.

Jus leat erenomáš mátkkoštanváttisvuođat de lea vejolaš oažžut sáhtu ambulánsa mielde, dát šihttojuvvo fástadoaktáriin.

Aa, boahkuheapmi Astra Zeneca boahkuin lea bissohuvvon maiddai Gáivuonas, nu ahte it boahkuhuvvo dainna.

Boahkuheami plána lea ráhkaduvvon Álbmotdearvvašvuođainstituhta sáddejumi loguid mielde, logut eai duođaštuvvo ovdalgo lea mannan 1,5 vahku. Gáivuona suohkan lea ožžon unnit dosaid go lei rehkenastojuvvon. Don oaččut dieđu ja almmuhuvvo maid go boahtte risikojoavku oažžu fálaldaga boahkuhuvvot

Dieđut sáddejuvvojit automáhtalaččat nummárii mii lea registrerejuvvon Álbmotregisterii. Jus ii leat rivttes nummár, de sáhtát logget sisa liŋka bokte gos diŋgot diimmu boahkuheapmái ja dieđihit iežat dasa. Jus vásihat váttisvuođaid go geahččalat logget iežat sisa, de soaitá leat nu ahte it leat boahtán mielde automáhtalaš dieđiheami listui mii lea fástadoaktára journálavuogádagas. Dalle fertet váldit oktávuođa boahkuheami telefovnnain.  

Eatnasat ožžot fálaldaga boahkuhuvvot 2.dosain borgemánu ja čakčamánu mielde. Vai boahkut galget doaibmat nu bures go vejolaččat, de galgá mannat unnimusat 3 vahku dosaid gaskka, muhto ii daga maidege jus manná badjel golbma vahku. Dát mearkkaša ahte mađi guhkileabbo leat ollen geassemánnui, dađi oaneheabbo áigi šaddá dosaid gaskka. Šaddá nu go buohkaide lea fállojuvvon boahkuhuvvot 2.dosain borgemánu ja čakčamánu mielde. Dása oaččut dieđu suohkanis. Er du bortreist akkurat da har vi en viss fleksibilitet i disse dosene og vi finner da annen dato i august/september som passer for deg. Dál oaččut fálaldaga boahkuhuvvot 2.dosain juogu geassemánus dahje suoidnemánus, nu lea vai buohkat galget leat ožžon fálaldaga ovdal suoidnemánu loahpa.

Iešalddis lea Astra Zeneca boahkut jávkan gorudis áigá, nu ahte ii leat dainna lágiin ahte lea “seaguha” boahkuid. 1.dosa astra zeneca boahkuin lea stimuleren dávddaid vuostálastinnávccaid jáhkkit ahte lea leamašan korona, seammá ládje go livččii duohta dilis leamašan nu, dahje leat boahkuhuvvon omd. Pfizer boahkuin. 2.dosa Pfizer boahkuin nanne immuvdnareakšuvnna mii juo lea sajis. Juohke boahkuin leat dábálaš liigeváikuhusat nugo feber, deahki ja lađas bákčasat, bávččas gokko lea boahkuhuvvon jna. Dát ii leat váralaš ja ii biste nu guhká.  

Ii daga maidege, dieđihat dušše iežat boahkuheapmái eará háve