Lea kontrolla njoammumis, ođđa doaibmabijut eai álggahuvvo

Gáivuona gearggusvuođajođiheamis lei odne čoahkkin, ja doppe konkluderejuvvui ahte eai álggahuvvo ođđa doaibmabijut suohkanis. Ákkaid beasat lohkat dás vuolábealde.

Lea ain dehálaš ahte orrut čuvvot oppalaš njoammudávddaid eastadeami rávvagiid.

• Leage ruovttus jus leat buohcci, nu maiddai jus dus lea nuorvu ja vaikko lea negatiivva ruovttuiskkus. Jus dus leat virusa dahje makkár ge eará dávdamearkkat, de earát sáhttet njoammuduvvot. Dan háliidit garvit.  
• Leage dárkil giehtabuhtisvuođain. Basa gieđaid dávjá, gosa ja gasttit giehtagávvii.
• Ávžžuhan ain buohkaid geaid eai leat vel boahkuhuvvon, dahkat dan. Dalle nagodit eastadit njoammuma, vaikko bohkuheapmi iešalddis ii suddje njoammuma vuostá.

Maŋimus 10 beaivvi leat 36 registrerejuvvon njámmondilálašvuođa.  

Mis ii leat šat visogovva mii čájeha leat go vuosttáš dilálašvuođat mannat eret isolašuvnnas, ja dalle lea váttis diehtit logu dain. Lea nu go eai buohkat hálit čuovvuleami buozalmasvuođas. Árvideamis leat soapmásat dearvvašmuvvon ja eai šat dárbbaš leat isolašuvnnas.  

Isolašuvdna bistá 5 beaivvi, muhto guhkiduvvo jus ain lea buohcci go leat mannan 5 beaivvi. Bistá dássážii go ii leat šat buohcci. Olbmot hárve dearvvašmuvvet nie oanehis áiggis.     

Dálusvákkis ii leat ođđa njoammun eará go olbmuid dállodoaluid siskkobealde. Iskosat skuvllas eai čájehan ođđa njoammudilálašvuođaid, nu ahte rehkenastojuvvo ahte lea kontrolla njoammumis.

Olmmáivákkis leat oallugat njoammuduvvon, sáhttá guorrat visot njoammundilálašvuođaid. Rehkenastojuvvo ahte bohtet leat eanet dilálašvuođat čadnon dása, go lea vásihan ahte earát seammá dállodoalus maid njoammuduvvojit.

Leat maid eaŋkilis dilálašvuođat mat bohtet Tromssas.  

Dan dihte ii leat ávkkálaš ja ii leat ge lága mielde vejolaš ráddjet olbmuid friddjavuođa ja árgabeaieallima. Buorre lihkus lea nu min riikkas ahte ii galgga leat nu álgi mearridit olbmuid eallima badjel, ja dan dihte gávdnojit lágat ja njuolggadusat.   

Eanáš čuoggát covid-19 njuolggadusas leat váldojuvvon eret maŋŋel go riika fas rahppojuvvui, dalle sáhttá dušše mearridit njuolggadusaid vuođđuduvvon njoammudávddaid eastadanlágas. Galgá leat oalle stuora njoammunriska servodagas ovdalgo lea láhkavuođđu dása.

Go nagoda kontrolleret njoammundilálašvuođaid, de ii leat dakkár riska.

Jus ihtet ođđa dilálašvuođat guhkes áiggi perspektiivvas mas ii dieđe njoammungáldu ja maiddai čuhcet bálvalusfálaldagaide ja buohcciviesu kapasitehtii, de álgá šaddat vuođđu álggahit báikkálaš doaibmabijuid. Buohkat sáhttet buktit ovdan báikkálaš rávvagiid mat eai leat formála doaibmabijut.  

Negatiivva konsekveanssat giddejuvvon servodagas eaige boađe čielgasit ovdan mediain. Suohkana váldodoavttirin ferten jurddašit ollislaš gova birra, ja fuolahit buot beliid servodagas ja álbmotdearvvašvuođas.

Gáivuonas leat dál 90% orrut badjel 18 jagi boahkuhuvvon, dát mearkkaša ahte koronavirus ii leat liikka váralaš go 6 mánu dás ovdal. Mearkkaša maid ahte ferte vuhtiiváldit maiddai eará beliid servodagas.

Ovdamearkan leat duođaštuvvon badjel 300 čižžeborasdilálašvuođat jagi 2020 go jagi das ovdal. Dát mearkkaša ahte ii leat unnit čižžeboras, muhto ii leat duođaštuvvon maŋiduvvon iskosiid geažil, unniduvvon dearvvašvuođa bálvalusfálaldagat, dahje olbmot eai leat háliidan fitnat doaktára luhtte.

Álbmotdearvvašvuođainstituhtta almmuhii borgemánus visogova riikka giddema birra ja mot lea čuohcán mánáide ja nuoraide. Váldokonklušuvdna lea ahte sii leat váikkuhuvvon negatiivvalaččat. Leat omd. eanet psyhkalaš symptomat, ja duođaleabbo dillalašvuođat dan geažil. Čájehuvvo maid ahte oahppit vuođđu- ja joatkkaskuvllas leat massán oahpu. Go riikka fas rahppojuvvui, de lei ráđđehusa fokus suddjet mánáid ja nuoraid ođđa doaibmabijuin. Eai galgga leat nu olu doaibmabijut, ja galget bistit nu oanehit go vejolaččat.

Dát mearkkaša ahte eatnasiidda doibmet skuvla- ja mánaidgárdefálaldagat nu go dábálaččat, ja nu maiddai astoáiggefálaldagat. Jus mánáin ii leat nuorvu, de sáhttet mannat skuvlii ja mánáidgárdái, ja maiddai geavahit astoáiggefálaldagaid. Jus mánáin lea nuorvu, de galgá čuovvut skovi mii ovdalis leat almmuhuvvon. Skovvi čájeha goas sii fas sáhttet mannat skuvlii ja mánáidgárdii. Mánát dárbbašit nu dábálaš árgabeaieallima go vejolaččat ovddasguvlui.  

Bohtet ihtit ođđa njoammundilálašvuođat dálvvi čađa.

Suohkanis leat oktiibuot 1300 ruovttuiskosat ja 50 ámmátlaš jođánis iskosa.  

Dán rádjai leat ožžon dieđu ahte ii leat vejolaš fitnet eambbo, ja fertet luoikkahit ránnjásuohkaniin jus šaddá dárbu. Ii sisge leat vejolaš luoikkahit dakkáriid midjiide. Ihttin mis lea čoahkkin stáhtačálliin, rehkenasten ahte dát boahtá buktojuvvot ovdan.

Suohkanis ii leat dán rádjai vejolaš juohkit orruide nuvttá ruovttuiskosiid.

Leat juo geavahan daid 50 ámmátlaš jođánis iskosiid dán vahku, dalle fertejit ieža geavahit ruovttuiskosiid mat leat rájus. Jus eat dan daga, de fertejit váldit atnui dušše PCR iskosiid mas ferte vuordit beannot beaivvi ovdalgo vástádus boahtá.

Leat čielga rámmat mot galgá geavahit suohkana jođánis iskosiid.

Dáid galgá geavahit njoammuma čielggadeamis skuvllain dahje dearvvašvuođainstitušuvnnain, go leat dehálaš doaimmat servodagas ja suohkana bargu lea vuhtiiváldit maiddai sin.

Dan dihte lea dárbu váldit iskosiid olles luohkáin, dahje skuvllain, olles ossodagain, dahje buhcciidsiiddain vai jođánit duođaštit eahpesymptomáhtalaš njoammungálduid.

Njoammun priváhta ruovttudoaluin ja sin lagasoktavuođain ii buvtte seammá konsekveanssaid suohkana bálvalusfálaldahkii, ja dan dihte fertejit olbmot ieža oastit ruovttoiskosiid.

Go lea divrras oastit ruovttoiskosiid, de lean ovdal almmuhan rávvagiid mot geavahit dáid vai ii dárbbaš geavahit mearehis olu iskosiid duššái.

Deháleamos rávvagat leat ain ahte jus dus leat koronavirusa dávdamearkkat, leat lagasoktavuohta soapmásii dahje it, lea positiivva iskkus dahje ii. Jus leat buohcci, de galggat leat ruovttus dassážii go dearvvašmuvat!

Ustitlaš dearvvuođaiguin

Anita Monsen Pedersen                                           
Gáivuona suohkana váldodoavttir