Dieđut Gáivuona orruide dearvvasvuođa- ja fuolahusbálvalusa erenomáš njoammudávddaid eastadeami doaimmaid birra

Gáivuona suohkana bargit dearvvasvuođa- ja fuolahussuorggis leat beaivválaččat ovttas singuin geat leat hearkkimus dilis buohccát koronavirusa geažil. Leat leamaš buorit njoammudávddaid eastadeami rutiinnat olles pandemiija čađa.

Dál leat rutiinnat guorahallojuvvon ja justerejuvvon vai nagodit balanseret dan ahte njoammun ain gávdno servodagas, muhto seammás reduseret njoammunriska gaskkal dearvvasvuođabargiid ja pasieanttaid hearkkes dilis.

Mielddusin dás vuollelis lea ollislaš čálus mii juhkkojuvvo suohkana dearvvasvuođa- ja fuolahusbargiiguin. Čálus almmuhuvvo go háliidit leat ráhppasat orruide makkár doaibmabijut biddjojuvvojit johtui vai suddjet sin geat leat hearkkimus dilis.

Presiserejuvvo ahte doaibmabijut leat siskkáldas rutiinnat, ja sisttisdollet láidehusaid mot dearvvasvuođabargit galget bargat pasieanttaiguin hearkkimus dilis. Rutiinnat leat čavgadeabbo go eará bargosajiin ja muđuid. Rutiinnat eai boađe čuohcat, eaige stivret dearvvasvuođabargiid priváhtaeallima barggu olggobealde.

Go koronavirusa ja nu maiddai vuoiŋŋahatvuolšši njoammulohku lea lassánan olles Davvi-Norggas, de fertejit leat čielga njoammudávddaid eastadeami doaimmat Gáivuona dearvvasvuođabargiide.

Dán ulbmilis leat golbma čuoggá:

• Garvit njoammuma institušuvnnaide nugo buhcciidsiiddaide
• Garvit njoammuma gaskkal pasieanttaid ja geavaheddjiid institušuvnnain ja siidaváitagis  
• Garvit njoammuma dearvvasvuođabargiid gaskkal mii dagaha buozalmasjávkama ja čuohcá kapasitehtii.

Doaibmabijut bohtet fas árvvoštallojuvvot go institušuvnna pasieanttat, siidaváitaga geavaheaddjit, ja dearvvasvuođabargit boahkuhuvvojit goalmmát dosain ođđajagimánu mielde.

Jus ain leat dearvvasvuođabargit geat eai leat boahkuhuvvon, de ávžžuhuvvo garrasit ahte dahket dan vai suddjet pasieanttaid.

Deháleamos doaibmabidju Gáivuonas lea dál sihkarastojuvvon go boarrásepmosat ja dearvvasvuođabargit boahkuhuvvojit goalmmát dosain koronavirusa vuostá. Dát go oaidná ahte suddjen njiedjá johtilit maŋŋel 2. dosa.

Olu orrut geain leat bistevaš sajit buhcciidsiiddain leat juo boahkuhuvvon dáinna dosain, ferte maid kártet boahkuheami dárbbu buohkaide oanehisáiggi sajiin.

Boahkuheami joavku lea dál váldime oktavuođa ja fállame boahkuheami boarrásepmosiidda institušuvnnaid olggobealde.

Ávžžuhuvvo ahte buohkat badjel 65 jagi diŋgojit diimmu dán dosii. Dán birra berrešit maid siidaváitaga bargit muitalit iežaset geavaheddjiide.

Buohkat geat eai leat vel boahkuhuvvon, buohkat badjel 65 jagi, ja buot dearvvasvuođabargit sáhttet diŋgot diimmu goalmmát boahkuheami dosii. Ferte leat mannan badjel 6 mánu dan rájes go boahkuhuvvui nuppiin dosain. Dieđiheapmi lea dán liŋka bokte: https://timebestilling.remin.no

Jus dieđát ahte dus ii leat lagasoktavuohta soapmásii geas lea covid-19 ja leat:

• Jus dus lea feber, šliivegosahat, golgi dahje dahppon njunni, de it galgga mannat bargui ovdal go fas leat dearvvašmuvvan. Rávvejuvvo ahte válddat iskosa ovdal go fas manat bargui.    
• Veahá čottabávččas dahje seammasullasaš minimála dávdamearkkat, aktiivvalaš dávdamearkkaid haga nugo šliivegosahat ja golgi dahje dahppon njunni:
• • Galggat váldit jođánisiskosa ovdal go manat bargui. Galgá geardduhuvvot beaivválaččat jus leat dakkár dávdamearkkat. Jus buohccát eanet, de galggat leat ruovttus vaikko lea negatiivva iskkus. Geahča čuoggá dás bajábealde.  
  • Bargoaddi geatnegahttá dalle du bargat njálbmesujiin vai pasieanttat ja mielbargit eai njoammuduvvo nuorvvuin dahje earáin.  

Jus lea oahpes lagasoktavuohta soapmásii geas lea covid-19:

• Jus soapmásis dállodoalus lea duođaštuvvon covid-19 njoammun, de it galgga mannat bargui ovdal go leat mannan 5 beaivvi. Gusto vaikko dus eai leat dávdamearkkat go lea stuora njoammuriska dállodoaluid siskkobealde.

Šiehttá doaktáriin goas lea ortnegis mannat bargui fas, go ferte jurddašit olu beliid birra. Oaččut buohcandieđáhusa dan dás.   

• Jus dus lea oahpes lagasoktavuohta soapmásii geasa lea duođaštuvvon covid-19 njoammun ja dus leat maid dávdamearkkat, de it galgga mannat bargui. Dát gusto vaikko dus leat dušše gehpes dávdamearkkat. Lagasoktavuohtan rávvejuvvo váldit iskosa, muhto negatiivva iskkus ii soaitte sáhttit lihccut buozalmasvuođa. Rávvejuvvo ahte válddat PCR iskosa. Dasa lassin galggašit čuovvut mielde iežat dearvvasvuođas lagabui logi beaivvi dan rájes go ledjet lagasoktavuođas maŋimus háve.
• Jus leat leamaš lagasoktavuođas soapmásiin dállodoalu olggobealde ja eai leat dávdamearkkat, de sáhtát mannat bargui. Fertet váldit iskosa beaivválaččat goit logi beaivvi maŋŋel lagasoktavuođa.
•                                          

Maiddai guossit sáhttet fievrridit njoammuma institušuvdnii. Vai minimeret njoammunriska, de leat dát doaibmabijut biddjojuvvon johtui:

• Guosselogga joatkkašuvvo
• Galgá šiehttat áiggi ovdal go manná guossin institušuvdnii, dát vai sáhttit jearrat njeallje dárkkistusjearaldaga. Loga buhcciidsiidda njoammudávddaid eastadeami rutiinnaid vai diehtit maid jearaldagat sisttisdollet.  
• Leat čielgá rávvagat gussiide geavahit njálbmesuoji ja giehtasprihta suhke ovdal ja maŋŋel gallestallama.

Muitte ahte boarrásiin sáhttet leat eahpečielga covid-19 dávdamearkkat, nugo fáhkka vuoliduvvon healsu dahje jus fáhkka álggahuvvon moivi. 

Jus ii leat oahpes lagasoktavuohta

• Jođánisiskkus dassážii go dávdamearkkat geahppánit
• Bargiin lea njálbmesuodji jus eai sáhte doallat 2 mehter gaskka

Jus lea oahpes lagasoktavuohta dávdamearkkaid haga

• Galggašii iskojuvvot beaivválaččat lagabui logi beaivvi maŋŋel maŋimus lagasoktavuođa
• Bargiin lea njálbmesuodji 10 beaivvi jus ii leat vejolaš doallat 2 mehter gaskka
• Jus ii buvtte hástalusaid pasieanttaide/geavaheddjiide, de galggašii sis leat njálbmesuodji 10 beaivvi maŋŋel maŋimus lagasoktavuođa jus leat bargiid lahka.

Jus lea oahpes lagasoktavuohta dávdamearkkaiguin

• Pasieanttat institušuvnnain fertejit leat isolašuvnnas unnimusat 5 beaivvi, vaikko lea negatiivva jođánisiskkus. Geavaheaddjit geat orrot iežaset ruovttuin eai isolerejuvvo ovdal go positiivva iskkus lea duođaštuvvon. Dálle válde njoammunguorran joavku ovddasvástádusa dieđuid ovddas.
• Jođánisiskkus beaivválaččat, PCR iskkus galggašii váldojuvvo álggu rájes, 3 ja 7 beaivvi, jus ii leat juo leamaš positiivva jođánisiskkus.
• Bargit leat coggan dohkkehuvvon njoammudávddaid eastadeami rusttegiid/biktasiid.
• Jus ii buvtte hástalusaid pasieanttaide/geavaheddjiide, de galggašii sis leat njálbmesuodji

Jus pasieanttas lea duođaštuvvon positiivva iskkus

• Pasieanta/geavaheaddji isolerejuvvo
• Bargit leat coggan dohkkehuvvon njoammudávddaid eastadeami rusttegiid/biktasiid nugo njálbmesuoji, čalbmesuoji, ja suorbmefáhcaid.
• Pasieanttas/geavaheaddjis galggašii leat njálbmesuodji

Ustitlaš dearvvuođaiguin

Anita Monsen Pedersen                                                     Trond Skotvold        
Gáivuona suohkana váldodoavttir                                     Suohkana dearvvasvuođajođiheaddji

Turid Olsen Aalberg
Fágaovddidan buohccidivššár