Bálkkašupmi galgá doarjut ja movttiidahttit suohkana eaktodáhtolaččaid ja sin dehálaš barggu suohkanis. Kulturbálkkašupmi ja eaktodáhtolašbálkkašupmi juolluduvvot juohke nuppi jagi. Dán jagi juolluduvvui eaktodáhtolašbálkkašupmi, ja leat boahtá ollu buriid kandidáhtaid namat geat buohkat leat leamašan mielde hábmeme Gáivuona servodaga buriin mielain, beroštumiin ja áŋgiruššamiin min suohkanis. Gáivuona ovdagoddi lea álo jury mii loahpaloahpas mearrida gii vuoitá bálkkašumi.
Dán jagi vuoiti lea ráhkadan «Nisseskogen» nammasaš vuovddi gos adveantaáiggis doaibma juovlastállun ja addá skeaŋkkaid mánáide. Son maiddai guossuha liegga juhkosa, bihpporgáhkuid, liema, gáfe ja eará herskkuid «Nissehuset» nammasaš viesus maid ieš lea huksen. Sevdnjesáigge lea «Nisseskogen» nammasaš vuovddis heŋgen čuovggaid muoraide, ja «Nissehuset» nammasaš viesu olggobealde lea juovlamuorra čuovggaiguin.
Olles dálvvi lea ráhkadan ja bajásdoallan čuoiganláhtu ja vázzigeainnu girkogárddi rájes, Noammervákki guvlui ja gitta «Nisseskogen» nammasaš vuovdái. Sihke bearašolbmot, áddját ja áhkut mánáidmánáiguin, ja maiddai olbmot ránnjágiliin ja ránnjásuohkaniin bohtet galledit «Nisseskogen» nammasaš vuovddi mii lea šaddan ollesjagidoaibma. Verner bargá maiddai eaktodáhtolažžan Rukses Ruossas earret eará go leat gaskabeaivvit vuorrasit olbmuide, ja sihke viežžá ja doalvu sin ruoktot.
Čietnjalluovttas lea maiddai mielde «Gutta på skauen» nammasaš joavkkus, gos sii barget vuovddis ja sahejit muoraid vuovdimassii olbmuide geat dárbbašit boaldámuša. Son veahkeha čorget muohta olbmuide, bargá muoraiguin meahcis, gávppaša sidjiide geat dárbbašit veahki, ja veahkeha maiddai eará praktihkalaš bargguiguin. Visot bargá bálkká haga ja geavaha iežas ruđaid ja áiggi vai doaimmahit prošeavttaid mainna bargá.
Loahpas daddjo bálkkašumi vuoiti birra, ja dát leat su iežas sánit “Son lea váktameašttir leaskkaide ja sidjiide geas ii leat áhčči”
