Maŋimus vahkuid dáhpáhusat Ukrainas leat buktán digaštallama ja balu soađi birra, ja nu maiddai atomavearjjuid birra.
Suohkan oačču ođasmáhttojuvvon dieđuid našuvnnalaččat ja vaikko leat boahtán njálmmálaš áitagat, de ii leat dán rádjai mihkkege mii čájeha ahte ruošša bealis mobiliserejuvvo geavahit atomavearjjuid. Go Ukraina lea nu guhkkin eret Norggas, de rehkenastojuvvo ahte atomavearjjuid geavaheapmi ii boađe čuohcat Norgii.
Maŋimus jagiid lea norgga mediain oppalaš dásis fokuserejuvvon atomavearjjuid geavaheami birra. Leat maiddai leamaš norgga álbmogii ahte berrešii leat gearggusvuohta ruovttuin jus atomadáhpáhusat gevvet. Dát muittuhusat leat boahtán go leat nu ollu boares atomafápmorusttegat Eurohpa birra. Lea veahá aliduvvon riska ahte geavvá juoidá dáiguin, mii fas soaitá dagahit ahte atomabázahusat sáhttet čuohcat Norgii.
Jagi 2020 sáddejuvvojedje Gáivuona skuvllaide ja mánáidgárddiide sáltetableahtat mas lei erenomáš beaktilis judda Maiddai jagi 2021 almmuhuvvui muittuhus álbmogii ahte maiddai ruovttuin galggašii leat juogalágan gearggusvuohta. Dábálaš juddatableahtat maid oastá rámbuvrrain dahje apotehkain eai leat dat seammát, ja eai geavahuvvo dákkár gearggusvuhtii. Jodix ja kaliumjodid 65 mg. leat tableahtat main lea erenomáš beaktilis ja judda gávdnojit apotehkain.
Atomalihkuhisvuođain Eurohpás sáhttá rádioaktiivvalaš judda sáhttá leavvat áimmu mielde ja nuoskkidit ollu eatnamiid. guoggomasráksá sáhttá maiddai váldit dan rupmašii jus olmmoš vuoigŋá nuoskkiduvvon áimmu, borrá nuoskkiduvvon biepmu, dahje juhká nuoskkiduvvon juhkamuša. Juddatableahtat hehttejit ahte rádioaktiivvalaš judda váldo guoggomasráksái ja unnida riskka oažžut borasdávdda guoggomasráksái. Váldá áiggi ovddidit borasdávdda ja dan dihte gustet juddatableahttarávvagat ovddemuččat mánáide, nuoraide, áhpehemiide, sidjiide geat njamahit mánáid, ja rávesolbmuide vuollel 40 jagi.
Jus gevvet makkárge atomalihkuhisvuođat dahje eará, de bohtet álbmogii našuvnnalaš rávvagat man berrešii čuovvut. Earret eará bohtet rávvagat man galle beivviid berrešii leat siste. Jus juogalágan atomadáhpáhus geavvá skuvlla- dahje mánáidgárddeáigge, de sáhttet mánát oažžut juddatableahtaid mat suddjet rádioaktiivvalaš judda vuostá ovdalgo vulget olggos ja ruovttuide.
Rávvejuvvo maid ahte dállodoaluin gávdnojit sáltetableahtat mas lea erenomáš beaktilis judda vai eai dárbbaš mannat olggos ja fidnet dakkáriid.
Ii leat veara dál juo álgit dakkár tableahtaiguin, muhto váldojuvvo go bohtet dieđut našuvnnalaš eisseválddiin. Tableahtta váldojuvvo háválasdosan ovdalgo nuoskkiduvvon áibmui leavvá min guovlluide. Guoggomasráksái boahtá dalle dan meare ollu judda mii soaitá hehttet riska buohccát borasdávddain.
Ustitlaš dearvvuođat
Anita Monsen Pedersen
Gáivuona suohkana váldodoavttir
Maid sáhtát dahkat vai suddjet iežat atomalihkohisvuođain?
