Čálus lea diehtun juddagearggusvuođa ja obbalaš gearggusvuođa birra ruovttuin
Servvodatsihkkarvuođa ja gearggusvuođa direktoráhta lea ráhkadan neahttasiidduid gos gávdná dieđuid gearggusvuođa birra ruovttuin. Juohke dállodoaluin galggašii juogalágan gearggusvuohta jus mihkkege geavvá, omd. jus strømma jávká dahje isolašuvdna ruovttuin heajos dálkki dihte. Juste dál fokuserejit mediat atomalihkuhisvuođaid birra mat sáhttet čuohcat min beaivválaš eallimii.
Neahttasiidu sihkkaris árgabeaivvi birra
Dát diŋggat berrešit gávdnot juohke ruovttuin
Obbalaš dásis bohtet ovdan našuvnnalaš eiseválddiid rávvagiin ahte juohke ruovttuin gos leat olbmot vuollel 40 jagi berrešit gávdnot juddatableahtat gearggusvuođa dihte. Jus geavvá atomalihkohisvuohta de rávvejuvvo ee. ahte ferte doalahit leat ruovttus, ja dalle ii dárbbaš mannat lagamus apotehkii ja oastit juddatableahtaid. Go gávdnojit nu ollu boares atomadoaimmahagat Eurohpás ja maiddai čáhcevuolfatnasat norgga rittuin, de leat eisseválddit guhká beroštan dán gearggusvuođas. Atoma čáhcevuolfatnasat gávdnojit earret eará Tromssa suohkanis. Go ollu atomadoaimmahagat ja čáhcevuolfatnasat leat nu boarrásat, de lea riska ahte soitet billehuvvot dahje gevvet lihkohisvuođat daiguin, mii fas dagaha rádioaktiivvalaš nuoskkideami.
Dilálašvuohta Ukrainas Dál lea dakkár dilálašvuohta Ukrainas ja Norga čuovvu dárkilit mielde dás. Sihkarvuođadilálašvuohta ja áittagovva Norgga vuostá lea nu go dábálaččat, nappo ii leat eambbo áitta dahje riska go muđui. Suohkanat ožžot dađistaga dieđuid dán birra.
Ukrainas gávdnojit olu atomadoaimmahagat mat ain leat doaimmas. Dieđusge lea lunddolaš ballat ahte juoidá soaitá geavvat daiguin mii fas dagaha rádioaktiivvalaš nuoskkideami, nu go soahti dahje eará. DSA (suonjardanbearráigeahčču ja atomasihkkarvuođa direktoráhtta) čuovvu dárkilit mielde dilálašvuođas. Sin mielde lea nu guhkes gaska Ukrainas Norgii ahte ii soaitte šaddat dárbu geavahit juddatableahtaid Norggas.
Beasat lohkat eambbo dilálašvuođa birra DSA ruovttusiidduin
Manne galgá váldit juddatableahtaid? Jus váldá sáltetableahtaid main lea erenomáš beaktilis judda justa ovdal go eksponerejuvvo rádioaktiivvalaš juddii, de lea guoggomasrávssás ollu judda mii soaitá unnidit riskka oažžut borasdávdda guoggomasráksái. Ii leat ábut dál juo álgit dakkár tableahtaiguin, muhto váldojuvvo go bohtet dieđut našuvnnalaš eisseválddiin.
Dás beasat lohkat eambbo juddatableahtaid birra.
Geat berrešit borrat juddatableahtaid? Juddatableahttarávvagat gustojit ovddemuččat mánáide ja nuoraide vuollel 18 jagi, áhpehemiide, ja sidjiide geat njamahit mánáid, go sis lea stuorámus riska oažžut borasdávdda guoggomasráksái jus eksponerejuvvo rádioaktiivvalaš juddii. Erenomáš dilálašvuođain soitet maid rávesolbmot gaskkal 18 ja 40 jagi fertet borrat juddatableahtaid. Sii geat leat badjel 40 jagi eai dárbbaš dan dahkat go ii leat nu stuora riska oažžut borasdávdda guoggomasráksái.
Olbmot geat leat opereren eret guoggomasrávssá eai dárbbaš borrat juddatableahtaid.
Bohtet dárkileabbo dieđut eisseválddiin geat berrešit borrat juddatableahtaid atomalihkuhisvuođain.
Man olu sáltetableahtaid main lea erenomáš beaktilis judda berrešii borrat? Jodix tableahtain lea mat leat 130 mg. lea erenomáš beaktilis judda, ja nu maiddai 65 mg. kaliumjodid tableahtain. Suohkana rájus leat 65 mg. kaliumjodid tableahtat, ja nu maiddai skuvllain ja mánáidgárddiin.
Buohkat badjel 12 jagi, áhpeheamit, ja sii geat njamahit mánáid: 130 mg
1 jodix tableahtta, dahje 2 kaliumjodid tableahta. Tableahta ferte njiellat olu čáziin dahje eará juhkosiin.
Mánát 3-12 jagi: 65 mg
Bealle jodix tableahta, dahje olles kaliumjodid tableahta. Njillojuvvo olu čáziin dahje eará juhkosiin. Jus lea dárbu, de sáhttá tableahtta maiddai njillojuvvot dahje seaguhuvvot čáziin. Atte ollu juhkosa maŋŋel.
¼ jodix tableahtta, dahje bealle kaliumjodid tableahtta. Oassi tableahtas suskojuvvo dahje cuvkejuvvo ja seaguhuvvo yoghurtain, muorjemeasttuin dahje eará beallegarra biepmuin, dahje seaguhuvvo čáziin. Berrešit juhkat ollu čázi maŋŋel.
Mánát vuollel mánu: 16,25 mg
1/8 jodix tabelahtta, eller ¼ kaliumjodid tableahtta. Omd. jodix: ¼ tablett jodix mii seaguhuvvo čáhcái. Geavat dálkkasnálu mihtideamis. Jus dus ii leat dálkkasnállu, de seagut tableahta 2 deadjabastte čáziin ja seagut guokte minuhta. Vaikko olles tableahtta ii seaguhuvvo ollásit, de lea ortnegis. Mánnái galgá dušše bealli 5 ml. Váldde 2,5 ml. dálkkasnáluin. Jus ii leat dakkár, de sáhtát deavdit ovtta deadjabastte ja addit dálkasa mánnái ja bálkestit loahpa. Mánná ferte juhkat ollu čázi maŋŋel.
Mánáide addojuvvo seammá dosa vaikko njammet dahje eai. Doavttir ii dárbbaš dábálaččat iskat mánáid maŋŋel go leat ožžon judda. Muhto sáhtát fitnat fástadoaktára luhtte jus balat ahte mánná ii gierdda dosa. Njuoratmánáin (0-1 mánnosaččat) soaitá leamen veahá aliduvvon riska ovddidit vuollegaš ávnnasmolsuma jus borret juddatableahta.
Mot fitnet juddatableahtaid? Rávvejuvvo ahte buohkat ostet jodix tableahtaid apotehkas gearggusvuohtan vai eai dárbbaš mannat olggobeallái ruovttu jus min guovlluin šaddá atomanuoskkideamiska.
Mánáidgárddit ja skuvlamánát Buot suohkana mánáidgárddiin ja skuvllain leat 65 mg. kaliumjodid tableahtat gearggusvuohtan, rehkenastojuvvon mánáidloguide. Buot rektorat ja mánáidgárdejođiheaddjit leat gergosat juohkit dáid tableahtaid oanehis áiggis. Mánát leat dábálaččat máŋga diimmu sihke skuvllas ja mánáidgárddis, ja jus makkárge dáhpáhusat gevvet, de sáhttet skuvllat ja mánáidgárddit juohkit dáid njuolga mánáide dárbbu mielde. Jus atomalihkohisvuođat gevvet skuvllaáigge olggobealde, ja váhnemiin ii leat dákkáraš gearggusvuohta ruovttuin, de lea vejolaš viežžat juddatableahtaid ovttaskas mánáid skuvllain dahje mánáidgárddiin. Skuvllat ja mánaidgárddit dieđihit ieža váhnemiidda goas ja gos sáhttet viežžat tableahtaid.
Rávesolbmot vuollel 40 jagi Doavtterkantuvrras leat gearggusvuohtan juddatableahtat meinejuvvon nuoraide vuollel 18 jagi, áhpehemiide ja sidjiide geat njamahit mánáid. Jus ráđđehusa rávvagiin boahtá ovdan, de gávdnojit maiddai tableahtat gearggusvuohtan sidjiide vuollel 40 jagi. Maiddai dán oktavuođas lea vejolaš ahkejovkui masa gusto fitnet tableahtaid jođánit. Dieđut goas ja gos almmuhuvvot suohkana neahttasiiddus. Sidjiide badjel 40 jagi ii eai gávdno juddatableahtat gearggusvuohtan, go rávvejuvvo ahte sii eai váldde juddatableahtaid.
Maid sáhtát dahkat vai suddjet iežat jus gevvet atomalihkohisvuođat? Jus gevvet atomalihkohisvuođat, de bohtet konkrehta rávvagat eiseválddiin makkár doaibmabijuid lea vejolaš álggahit ieš vai suddjet iežas. Rávvagat leat earret eará:
- Ale mana olggos
- Bora juddatableahtaid
- Rišu jus leat nuoskkiduvvon
- Čuovu biebmodoallorávvagiid
- Respekteret eiseválddiid gidden, ráidnen ja evakuerennjuolggadusaid.
Stáhta suonjardanbearráigeahčču neahttasiidduin beasat lohkat rávvagiid ollislaččat
Ustitlaš dearvvuođat
Anita Monsen Pedersen
Gáivuona suohkana váldodoavttir
