Ráhkis Gáivuona ássit
Dovddan ahte lea váttis čohkket jurdagiid go dán háve galggan čállit juovladearvvuođaid didjiide. Ii dárbbaš eahpiditge ahte jahki mii dál fargga lea historjá, lea buktán midjiide olu hástalusaid. Leat maid leamašan olu traumáhtalaš ja váttes dáhpáhusat mat leat čuohcán garrasit midjiide.
Geasset šattai dulvi Gáivuoneanus, ja mii eat leat goassege vásihan diekkár stuora dulvvi maŋŋel fápmohuksema. Dulvi billistii olu visttiid ja infrastruktuvrra nugo spábbačiekčanšillju, šalddiid, ja luottaid. Šaddá hui divrras divodit daid fas. Gáivuona suohkan ii nagot okto máksit billašumiid ovddas ja dan ášši loktejit dávjá eisseválddiide. Dulvi dađi bahábut maid billistii olu eatnamiid ja gealláriid, mii dieđusge lea hui váivi. Suohkan lea veahkehan sin geat leat vásihan billašumiid earret eará dáhkádusain.
Mii vásihit soađi min iežamet nannámis mii čuohcá min árgabeaieallimii, vásihit ráfehisvuođa ja baluid soađi konsekveanssaid ovddas. Mii maiddai oaidnit ahte hattit dárbbašlaš gálvvuin ja bálvalusain lassánit. Eatnasat nagodit gieđahallat dáid váttuid, muhto earáide fas šaddá hui váttis. Dan dihte leat ilus go suohkanstivra Gáivuonas mearridii biebmoveahki ássiide geat dárbbašit sihke fuolahusa ja veahki. Dát gohčoduvvo olmmošlašvuohtan, ja ii galgga seaguhuvvot mearrádusaide ja politihkalaš stivrejumiide min suohkana olggobealde.
Mii dahkat dan Gáivuonas dan dihte go mii sáhttit, ja dan dihte go álo leat veahkehan nubbi nuppi. Min olbmot leat nu máilmmi buorit ja veahkkát. Sávan ahte dii geat veahkehehpet earáid iluin ja movttain joatkibehtet dáinna buriin bargguin. Dát ligge mu váimmu, ja addá motivašuvnna joatkit bargguin láhčit buori dili min suohkana ássiide. Ollu giitu didjiide buohkaide!
Vai gádjut eallima ja oažžut ođđa boahtteáiggi, de leat ollu olbmot Ukrainas ferten guođđit riikka soađi geažil. Earret eará Gáivuona suohkan lea váldán vuostá ollu dorvoohcciid Ukrainas. Mii leat bures vuostáiváldán sin, ja galgat joatkit veahkehit sin buoremus lágiid mielde vai leat oadjebasat min suohkanis. Sis leat áibbas eará vásáhusat soađis go mis leat. Sin bearašin ja ustibiin lea eahpesihkkaris boahtteáigi, ja dan ferte muitit ja vuhtiiváldit go min ođđa olbmát šaddet oassin min báikegottis.
Eatnasat dáppe Gáivuonas leat jagiid mielde massán sihke lagaš ja buriid olbmuid, ja dat lea leamašan hui lossat. Oallugiidda lea maiddai leamašan traumáhtalaš ja váttes vásáhus go lagaš olmmoš ii leat šat sin gaskka. Ja oallugat soitet maid dovdan ulbmilmeahttumis dovddu go fáhkkestaga leat massán soapmása geasa leat leamaš hui buorit. Šaddet váttes vahkut ja mánut dakkár dáhpáhusaid maŋŋel, ja dan dihte lea dehálaš ahte mii geat leat sin birrasis čájehit beroštumi. Lea erenomážiid dehálaš dál juovllaid.
Dán geasi eretvádjolii min ovddeš sátnejođiheaddji Bjørn Inge Mo. Lei traumáhtalaš vásáhus bearrašii, lagaš olbmuide ja earáide geat dovde Bjørn Inge.
Odne čálán dearvvuođaid didjiide ja ihttin lea juovlaruohtta, ja mun háliidan muitalit didjiide min čeahpes olbmuid birra Gáivuonas. Sii barget nu buori barggu go vejolaččat vai min mánát besset vázzit skuvlla ja mánáidgárddi, vai mii dahje min lagamusat ožžot dárbbašlaš dearvvašvuođabálvalusa, ja barget nu bures go sáhttet vai visot doaibma suohkanis muđui. Buohkat suohkana hálddahusas barget nu buori barggu go sáhttet vai fuolahit buot ássiid.
Háliidan dan dihte giitit suohkandirektevrra ja bargiid buori barggu ovddas dán jagi, ja jáhkán ahte boahtte jahki šaddá buorre jahki suohkanii. Suohkanii organisašuvdnan orru manname buorebut ekonomalaččat, ja jáhkán ahte dát maid boahtá šaddat buorrin didjiide ássiide.
Dál reivve loahpas háliidan sávvat didjiide buohkaide:
Buriid juovllaid ja buori ođđa jagi
God jul og godt nytt år
Hyvvii joului ja onnelista uutta vuotta
Ustitlaš dearvvuođat
Bernt Eirik Isaksen Lyngstad
Sátnejođiheaddji / Ordfører / Sananjohtaaja
